Ajankohtaista arkisto
Pääkaupunkiseudulla syntyvät vauvat mukana kahdessa uudessa diabetestutkimuksessa
Toisen tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa vauvat, joilla on kohonnut riski sairastua tyypin 1 diabetekseen ja keliakiaan.
Toinen tutkimus keskittyy tiettyyn bifidobakteeriprobioottiin tyypin 1 diabeteksen puhkeamisen ehkäisyssä.
- Moni tuntee Turussa, Tampereella ja Oulussa jo 1990-luvulla käynnistyneen DIPP-tutkimuksen, jossa vastasyntyneiltä seulotaan napaverinäytteistä tyypin 1 diabeteksen riskiä. Nyt seulonta alkaa myös pääkaupunkiseudulla, ja siihen sisältyy myös keliakialle altistavien geenien seulonta, professori Mikael Knip Helsingin yliopistosta kertoo.
Tavoitteena varhainen diagnoosi
Knipin mukaan olettamus on, että 10 prosentilla pääkaupunkiseudulla syntyvistä vauvoista on perinnöllinen alttius sairastua tyypin 1 diabetekseen. Suurentuneessa keliakiariskissä on noin 14 prosenttia vastasyntyneistä.
- Tyypin 1 diabetes puhkeaa arviolta noin 4-5 prosentilla suurentuneessa diabetesriskissä olevista. Kaikista vastasyntyneistä sairastuu yksi sadasta.
Jos vauvalla todetaan perinnöllinen alttius tyypin 1 diabetekselle tai keliakialle, perhettä pyydetään mukaan seurantatutkimukseen, missä analysoidaan tietyin väliajoin ilmaantuuko riskilapselle niin sanottuja autovasta-aineita, jotka kertovat tautiprosessin käynnistymisestä.
Tutkimuksessa pyritään diabeteksen ja keliakian varhaiseen diagnoosiin, jolloin voidaan välttää diabeteksen diagnoosivaiheeseen liittyviä aineenvaihduntahäiriöitä ja hoitamattomassa keliakiassa esiintyviä liitännäissairauksia.
Bifidobakteerilla diabetesta vastaan
Ne vastasyntyneet, joiden riski sairastua tyypin 1 diabetekseen on napaverinäytteen mukaan koholla, kutsutaan mukaan myös toiseen tutkimukseen.
- Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää uusia keinoja tyypin 1 diabeteksen puhkeamisen ehkäisyyn.
Tutkimukseen osallistuville vauvoille syötetään tiettyä bifidobakteeria. Ensimmäinen annos on ennätettävä antaa ennen kahden viikon ikää.
- Tutkimukseen soveltuvat vain rintaruokinnassa olevat vauvat. Rintamaidossa on tekijöitä, jotka toimivat edullisesti yhdessä bifidobakteerin kanssa, Knip linjaa.
Knipin mukaan tutkimuksessa käytettävä bifidobakteeri oli aiemmin yleinen lasten suolistossa. Hygieniatason nousun myötä sen esiintyminen on vähentynyt.
- Esimerkiksi Bangladeshissä bakteeri löytyy 80 prosentilta vauvoista. Suomessa vain 12 prosentilta. Yhden tutkimushypoteesin mukaan liian puhtaalla ympäristöllä ja tyypin 1 diabeteksen yleistymisellä on yhteys.
Bifidobakteeria annetaan vauvoille rintamaitoon sekoitettuna kuuden kuukauden ajan.
- Molempiin tutkimuksiin osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Napaverinäytteitä ei siis seulota automaattisesti kaikilta vastasyntyneiltä, vaan seulontaan pyydetään aina lupa, Knip muistuttaa.
Lue lisää:
- PEDIA-tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa
- Mikael Knipin haastattelu Diabetestutkimussäätiön sivuilla