Munuaistautirekisterin raportti 2019: tyypin 2 diabetes on yhä suurin syy dialyysin ja munuaisensiirtoon

Suomen munuaistautirekisterin tuorein vuosiraportti on julkistettu. Raportissa tarkastellaan dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrää vuonna 2019.

Tuoreimman raportin mukaan dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä jatkaa tasaista kasvua, vaikka hoitoihin tulevien määrä ei ole merkittävästi kasvanut: hoidossa olevien määrän kasvu johtuu hoitojen paranemisesta ja sen myötä kuolleisuuden vähenemisestä.

Vuonna 2019 aktiivihoidon (aktiivihoidolla tarkoitetaan dialyysihoitoa tai munuaisensiirtoa) aloitti 530 potilasta, mikä on samaa tasoa kuin edeltävinä vuosina. Uusien aktiivihoitopotilaiden tavallisin munuaistautidiagnoosi oli tyypin 2 diabetes, kuten jo yli 20 vuoden ajan. Hemodialyysipotilaiden yleisin diagnoosi on tyypin 2 diabetes ja peritoneaalidialyysipotilaiden tyypin 1 diabetes.

Munuaisensiirtoja vuonna 2019 tehtiin 293, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Siirroista 24 tehtiin ennen dialyysin aloitusta. Vuoden 2019 lopussa dialyysihoidossa oli yhteensä 1987 henkilöä, munuaisensiirron saaneita oli 3 203. Munuaisensiirron saaneiden tyypin 2 diabeetikoiden potilasvuosien määrä on kasvanut 79 prosenttia kymmenessä vuodessa. Potilasvuosien määrä lasketaan sen ajan perusteella, jonka potilas on ollut aktiivihoidossa vuoden aikana.

Munuaistautirekisteri seuraa raporteissaan potilaiden hoidon laatua. Laadun seuranta on tärkeää alueellisen tasavertaisuuden varmistamiseen ja hoidon ongelmakohtien tunnistamiseen, jotta hoidon laatua voidaan edelleen kehittää. Rekisteri on hakenut lakisääteistä asemaa. Tietoa asian varmistumisesta odotetaan edelleen, koska lakisääteisyyden saavien rekisterien rahoitus on epäselvä. Munuaistautirekisteri sai vuodeksi 2021 jatkorahoituksen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA), mikä mahdollistaa toiminnan jatkamisen ennallaan tänä vuonna.


Katso Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportti 2019 tästä.

Palaa otsikoihin