Munuaistautirekisteri 2020: Munuaisensiirron saaneiden määrä kasvaa

Yleisin munuaiskorvaushoidon aloittamiseen johtava diagnoosi on edelleen tyypin 2 diabetes. Seuraavaksi yleisimmät munuaiskorvaushoitoon johtavat syyt ovat glomerulonefriitti ja tyypin 1 diabetes. Nämä tiedot selviävät tuoreesta Suomen munuaisrekisterin vuosiraportista 2020.

Suomen munuaistautirekisterin uuden vuosiraportin mukaan vuoden 2020 lopussa dialyysihoidossa oli 1 972 henkilöä ja toimiva munuaissiirre oli 3 324 henkilöllä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana toimivan munuaissiirteen kanssa elävien määrä on kasvanut 32 prosenttia.

Vuonna 2020 munuaiskorvaushoidon aloitti 522 hoitoa tarvitsevaa. Heistä 500 tuli dialyysihoitoon ja 22 henkilöä sai munuaisensiirron ilman edeltävää dialyysihoitoa. Munuaisensiirtoja tehtiin vuoden aikana yhteensä 263, mikä vastaa edellisten vuosien tasoa.

- Yleisin munuaiskorvaushoidon aloittamiseen johtava diagnoosi on edelleen tyypin 2 diabetes, kuten jo yli 20 vuoden ajan. Glomerulonefriitti ja tyypin 1 diabetes ovat seuraavaksi yleisimmät diagnoosit, kertoo Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Jaakko Helve.

- Nyt julkaistu raportti osoittaa, että vuonna 2020 joka kymmenes munuaiskorvaushoidon aloittavista oli munuaisensiirtolistalla jo hoidon alussa ja tämä osuus on kasvussa, Helve kertoo.

Suurin osa käy dialyysihoitoa saavista käy hemodialyysihoidossa dialyysiyksikössä. Kaikista dialyysia tarvitsevista 22 prosenttia oli vuoden 2020 lopussa kotidialyysissa joko kotihemodialyysissa tai vatsakalvodialyysissa.

Raporttiin kerätty tietoa koronavirustartunnoista

Munuaistautirekisteri on kerännyt tietoa dialyysissa olevien ja munuaisensiirron saaneiden koronavirustartunnoista maaliskuusta 2020 lähtien. Munuaistautirekisteriin on ilmoitettu 17.1.2022 mennessä 188 tartuntaa, joista 74 hemodialyysissä olevilla, 11 vatsakalvodialyysissa olevilla ja 103 munuaisensiirron saaneilla.

Tartuntoja on ollut eniten 50–69-vuotiailla miehillä. Ilmoitetuista tartunnoista yli puolet on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Tartuntojen ajallinen jakauma on vastannut koko väestön epidemiatilannetta. Munuaistautirekisteriin on ilmoitettu 18 koronaviruksesta johtuvaa kuolemaa.

Rekisteritieto mahdollistaa hoidon laadun seurannan

Munuaistautirekisteri odottaa edelleen lakisääteistä asemaa. Laaturekisteritoimintaa koordinoidaan tällä hetkellä THL:n kumppanuuslaaturekisterihankkeessa, jossa on munuaistautirekisteri mukaan lukien mukana yhdeksän laaturekisteriä.

- Tulevaisuudessa tavoitteena on yhdistää eri rekisterien tietoja, jolloin mahdollisuudet seurata hoidon laatua ovat nykyistä paremmat ja havaittuihin ongelmakohtiin voidaan puuttua, Helve sanoo.

Täysimittaisen yhteistyön edellytyksenä on kuitenkin rekisterien lakisääteinen asema ja pysyvä rahoitus valtion budjetista.

Viime vuodet munuaistautirekisteri on saanut rahoituksensa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) sekä Munuais- ja maksaliitolta.

Tutustu Suomen munuaistautirekisterin vuosiraporttiin 2020.

Lähde ja lisätietoja: Munuais- ja maksaliiton verkkosivuilla julkaistu tiedote 26.1.2022

Palaa otsikoihin