Munuaistautirekisteri 2017: Tyypin 1 diabetes yleisin syy dialyysin aloittamiseen

Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportti 2017 on julkaistu. Raportin mukaan tavallisiin syy dialyysin aloittamiseen oli - raportin mukaan hieman yllättäen - tyypin 1 diabetes.

Vuonna 2017 uremian (krooninen munuaisten vajaatoiminta) aktiivihoitoon tuli 548 uutta potilasta, mikä oli kolmatta vuotta peräkkäin selvästi enemmän kuin aiempina vuosina. Vuoden 2017 lopussa uremian aktiivihoito kosketti lähes viittä tuhatta potilasta; heistä dialyysissä oli 1 973 henkilöä ja munuaisensiirron saaneita oli 3 015.

Uremian aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus on laskenut edelleen ja erot alueiden välillä ovat pienentyneet, mikä osoittaa hyvää hoidon laatua. Munuaisensiirtolistalle pääseminen ja ensimmäisen siirteen saaminen on nopeutunut viime vuosina, mutta siirtolistalle pääsemisen nopeudessa on merkittäviä eroja sairaanhoitopiirien väleillä.

Tyypin 2 diabetes oli dialyysin aloittamisen yleisin syy vuosina 2000-2016

Hoidon aloituksen kriteerit ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Krooniseen dialyysihoitoon tuli 1990-luvun alussa vain muutama yli 75-vuotias. Viime vuosina vanhimman ikäryhmän edustajien osuus kaikista dialyysin aloittaneista on ollut noin 20 prosenttia.

Monet muutoksista tapahtuvat hitaasti ja odotetusti, mutta välillä kehityksessä tulee nopeita ja yllättäviäkin käänteitä. Ennen vuotta 1990 glomerulonefriitti oli dialyysin aloittavien tavallisin diagnoosi, 1990-luvulla yleisin diagnoosi oli tyypin 1 diabetes, vuosina 2000–2016 tyypin 2 diabetes, mutta vuonna 2017 kärkipaikan otti jälleen hieman yllättäen tyypin 1 diabetes, vaikka sitä sairastavien riski sairastua loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaan on viime vuosina pienentynyt.

Potilasmäärä kasvanut yllättävän nopeasti

Edelliset ennusteet dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrästä julkaistiin vuosiraportissa 2014, mutta arviot tulevista potilasmääristä osoittautuivat nopeasti liian pieniksi, koska vuosina 2015–2017 uremian aktiivihoitoon tuli yllättäen huomattavasti enemmän potilaita kuin koskaan aiemmin.

Uudet ennusteet perustuvat muun muassa siihen oletukseen, että uremian aktiivihoidon ilmaantuvuus pysyy jatkossakin vuosien 2015–2017 tasolla. Vuoteen 2025 mennessä dialyysissä olevien määrä kasvaa 19 prosenttia ja munuaisensiirron saaneiden määrä 17 prosenttia.

Vuoteen 2040 mennessä dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä kasvaa noin kolmanneksella. Tulevaisuudessa dialyysipotilaat ovat entistä iäkkäämpiä.

Hoidon laatua arvioitu

Vuosiraportissa 2017 esitetään kuudetta vuotta peräkkäin analyysejä hoidon laadusta sairaanhoitopiireittäin. Viime vuosina dialyysin aloittaneista 10 prosenttia on päässyt munuaisensiirtolistalle alle 91 päivässä, kun osuus ennen vuotta 2014 oli noin 6 prosenttia. Tämän hoitotavoitteen saavuttaneiden osuus vaihtelee edelleen merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin, välillä 2–31 prosenttia. Tämä osoittaa, että monissa yksiköissä tulisi pyrkiä saamaan potilaat nopeammin siirtolistalle.

Suomen munuaistautirekisteri on julkaissut vuosittaisen raportin 1990-luvun alusta lähtien. Niistä voidaan seurata, miten dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden hoito on kehittynyt vuosien varrella. Suomen munuaistautirekisterin toiminnan rahoittavat Veikkaus ja Munuais- ja maksaliitto.

Lähde: Munuais- ja maksaliiton tiedote 9.1.2019

Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportti 2017

Lisää tietoa Suomen munuaistautirekisteristä

Palaa otsikoihin