Munuaissiirtoja 50 vuotta - Euroopan elinsiirtopäivä lauantaina 11.10.

Euroopan elinsiirtopäivää vietetään lauantaina 11.10. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula: Suomessa lähes 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa.

Munuaissiirtoja on Suomessa tehty jo 50 vuotta, yhteensä noin 6 500. Kaikkiaan Suomessa on tehty jo yli 8 000 elinsiirtoa, ja elossa on lähes 4 000 elinsiirron saanutta.

Munuaissiirtojen lisäksi tehdään maksan-, sydämen- ja keuhkonsiirtoja. Viime vuosina on aloitettu myös haimansiirrot vaikeaa diabetesta sairastaville sekä ohutsuolensiirrot. Valtaosa elinsiirroista tehdään aikuisille, mutta myös pieni lapsi voi tarvita elinsiirron.

Yli 80 prosenttia elossa viiden vuoden jälkeen

Elinsiirtojen tulokset ovat parantuneet huomattavasti alkuajoista ja ne ovat Suomessa kansainvälisesti huippuluokkaa.

- Siirretyistä munuaisista 94 prosenttia toimii vuoden kuluttua ja puolet vielä 20 vuoden jälkeen. Kaikista elinsiirron saaneista yli 80 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua siirrosta, kertoo HYKS:n elinsiirto- ja maksakirurgian osaston ylilääkäri, professori Helena Isoniemi.

1970-luvulla siirretyistä munuaisista toimi puolet vuoden kuluttua munuaissiirrosta ja 30 prosenttia kymmenen vuoden kuluttua. Jos siirretyn elimen toiminta loppuu, on mahdollista tehdä uusi elinsiirto.

- Odotusaika munuaissiirtoon pitenee jatkuvasti, sillä siirtoa tarvitsevien määrä kasvaa. Tällä hetkellä ensimmäistä munuaissiirtoa joutuu odottamaan keskimäärin puolitoista vuotta, Isoniemi sanoo.

Munuaissiirto on erittäin kustannustehokas hoito. Uusi toimiva munuaisen säästää yhteiskunnan varoja puoli miljoonaa euroa dialyysihoitoon verrattuna.

- Ennen kaikkea munuaissiirto parantaa merkittävästi elämänlaatua. Moni voi palata takaisin työhön tai opiskelemaan, ja viettää normaalia elämää perheensä kanssa, kertoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Pula siirtoelimistä

Elinsiirtoa odottavista 5–10 prosenttia menehtyy joka vuosi, koska sopivaa siirrännäistä ei saada ajoissa. Vuosittain elinsiirtoja tehdään hieman alle 300.

- Siirrettävät elimet saadaan yleensä aivokuolleelta ihmiseltä. Yhdeltä luovuttajalta saaduilla elimillä voidaan pelastaa jopa kuuden ihmisen henki. Terve, täysi-ikäinen ihminen voi myös luovuttaa munuaisen läheiselleen, Isoniemi sanoo.

Lain mukaan aivokuolleen henkilön elimiä ja kudoksia voidaan käyttää toisen ihmisen hyväksi, jos hän ei ole sitä eläessään vastustanut. Vainajan mielipide selvitetään elinluovutuskortista, tai jos sitä ei ole, keskustelemalla hänen omaistensa kanssa.

- Allekirjoitettu elinluovutuskortti varmistaa oman tahdon toteutumisen. Kortti myös muistuttaa ottamaan elinluovutuksen puheeksi läheisten kanssa, Högström sanoo.

Euroopan elinsiirtopäivän päätapahtuma järjestetään Kampin Narinkkatorilla Helsingissä lauantaina 11.10 klo 11–14.

KYLLÄ elinluovutukselle toimintaa hallinnoi Munuais- ja maksaliitto. Yhteistyössä ovat mukana Diabetesliitto, Hengitysliitto, Näkövammaisten Keskusliitto, Sydänliitto ja Sydän- ja keuhkosiirrokkaat – SYKE sekä Regea kudospankki ja solukeskus. Toiminnan rahoittaa RAY.

Palaa otsikoihin