Ajankohtaista arkisto
Munuaissairauden hoidon aloittaneiden määrä lisääntynyt
Munuais- ja maksaliiton ylläpitämän Suomen munuaistautirekisterin tuore vuosiraportti kertoo, että kymmenessä vuodessa dialyysihoidossa olevien määrä on Suomessa kasvanut 18 prosenttia ja munuaisensiirron saaneiden määrä 29 prosenttia. Määrä on kuitenkin edelleen monia Euroopan maita pienempi ja jopa neljänneksen vähäisempi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Yli 75-vuotiaiden joukossa ilmaantuvuus on puolet muita Pohjoismaita pienempi. Hoidon aloittaneista miehiä on kaksi kertaa niin paljon kuin naisia.
- Ei voida suoraan osoittaa, että munuaissairauden hoito olisi Suomessa parempaa kuin muualla. Kansantautien, kuten verenpainetaudin ja diabeteksen, aikaisella toteamisella ja tehokkaalla hoidolla voidaan vähentää munuaissairauksien esiintymistä. Myös munuaissairauksien hyvällä hoidolla on mahdollista hidastaa vajaatoiminnan etenemistä ja vähentää dialyysihoidon tarvetta, sanoo Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Patrik Finne.
Pieni ilmaantuvuus voi liittyä myös dialyysin hoitoonottokriteereihin ja hoidon aloitusajankohtaan.
Kroonisen munuaissairauden yleisin syy on tyypin 2 diabetes
Vuoden 2015 lopussa Suomessa oli reilu 1 800 dialyysihoidossa olevaa. Munuaisensiirron saaneista elossa oli lähes 2900, kaikkiaan munuaisensiirtoja on tehty noin 7000. Vuosina 2014–2015 siirtoja tehtiin vuositasolla 38 prosenttia enemmän kuin aikaisempina vuosina.
Kroonisen munuaissairauden yleisin syy on tyypin 2 diabetes. Seuraavaksi yleisimmät ovat tyypin 1 diabetes ja glomerulonefriitti.
Vuosina 2011–2015 munuaissairauden aktiivihoitoon tulleista lähes 70 prosenttia oli ollut munuaislääkärin seurannassa yli vuoden.
- Tavoitteena on, että dialyysihoitoa tarvitsevat tunnistetaan hyvissä ajoin, jotta dialyysihoidon aloitukseen ehditään valmistautua hyvin, Finne kertoo.
Reilu kymmenesosa hoidon aloittaneista oli seurannassa vain alle viikon. Jos dialyysin aloituksella on kiire, sen tekemiseen tarvittavana veritienä joudutaan käyttämään infektioaltista keskuslaskimokatetria käteen leikattavan veritien sijaan. Yli puolella hemodialyysi aloitettiin keskuslaskimokatetrilla ja kolmasosalla väliaikaisella katetrilla, jota suositellaan käytettäväksi vain akuuteissa tilanteissa.
Rekisterin rahoitus vaarassa
Suomen munuaistautirekisteri on Munuais- ja maksaliiton ylläpitämä terveydenhuollon erillisrekisteri. Rekisterissä on tiedot 99 prosentista dialyysissä olevista ja munuaisensiirron saaneista. Rekisterin tietoa käytetään muun muassa tieteellisen tutkimuksen lähteenä, hoidon järjestämisen suunnitteluun sekä hoidon laadun kehittämiseen ja varmistamiseen. Laatuseurannan tulokset julkaistaan avoimesti sairaanhoitopiireittäin, minkä tarkoituksena on vähentää alueellisia eroja hoidossa.
Rekisterin toiminta on nyt uhattuna, sillä rekisterin rahoittajana toimiva THL lopettaa rekisterin rahoituksen asteittain vuoteen 2019 mennessä säästötarpeista johtuen. Rahoituksen loppuminen Sote-uudistuksen kynnyksellä antaa ristiriitaisen signaalin näyttöön perustuvan hoidon sekä potilaan valinnanvapauden toteutumisen tärkeydestä.
– Suomen munuaistautirekisterin tuottama tieto vastaa kaikilta osin Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita. Se antaa sairastuneelle mahdollisuuden tehdä tietoinen päätös hoitopaikan valinnasta, mikä on aidon valinnanvapauden toteutumisen kulmakivi. Asiakkaan valinnanmahdollisuus voidaan turvata vain yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.
Nykyisellään Suomen munuaistautirekisterin vuosibudjetti on 80 000 euroa, mikä vastaa lähes yhden henkilön dialyysihoidon vuosikustannuksia.
Suomen munuaistautirekisterin Vuosiraportin 2015 voi lukea täältä.