Maitoproteiinien pilkkominen ei estä diabeteksen tautiprosessin käynnistymistä – ehkäiseekö sairauden puhkeamista?

Pilkottujen maitoproteiinien käyttäminen varhaisruokinnassa ei estä tautiprosessin käynnistymistä lapsilla, joilla on perinnöllinen alttius sairastua ykköstyypin diabetekseen, osoittaa laaja kansainvälinen tutkimus. Vasta muutaman vuoden kuluttua pystytään kuitenkin sanomaan, voidaanko tällä varhaisruokinnan muutoksella ehkäistä tai myöhentää varsinaisen sairauden puhkeamista.

Aikaisemmat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että varhainen altistus imeväisiässä vieraille proteiineille, kuten esimerkiksi tavallisten äidinmaidonkorvikkeiden maitoproteiineille, lisää perinnöllisesti alttiiden lasten riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen.

Vuonna 2002 aloitetussa kansainvälisessä TRIGR-tutkimuksessa selvitetään sitä, voiko tyypin 1 diabeteksen kehittymistä estää tai hidastaa myöhäistämällä imeväisikäisen lapsen altistusta vieraille proteiineille. Tutkimusta koordinoi professori Mikael Knip Helsingin yliopistosta.

Tutkimukseen otettiin mukaan 2 159 lasta, joilla on ykköstyypin diabetesta sairastava perheenjäsen. Siinä vaiheessa, kun lapsi tarvitsi lisämaitoa, hänelle annettiin joko erikoiskorviketta, jossa proteiinit on pilkottu pieniksi osiksi, tai tavallista äidinmaidonkorviketta, jossa proteiineja ei ole pilkottu.

- Nyt olemme saaneet tulokset tutkimuksen ensimmäisestä vaiheesta eli ykköstyypin diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden ilmaantumisesta kuuteen ikävuoteen mennessä. Tulokset osoittavat, että tavallista äidinmaidonkorviketta ja erikoiskorviketta saaneiden ryhmien välillä ei ole mitään eroa tässä suhteessa, professori Knip kertoo.

Knip korostaa, että ensimmäisen vaiheen tulokset eivät vielä välttämättä kerro koko totuutta. Tyypin 1 diabetekseen johtavassa tautiprosessissa, joka yleensä alkaa vuosia ennen kuin lapselle tulee mitään oireita, on selkeästi kaksi vaihetta: ensimmäistä kuvaa autovasta-aineiden ilmaantuminen ja toinen päättyy oireiden ilmaantumiseen ja diabeteksen toteamiseen.

- Nyt saadut tulokset eivät sulje pois sitä mahdollisuutta, että varhaisruokinnan muutos voisi vaikuttaa jälkimmäiseen vaiheeseen. Sen takia on ensiarvoisen tärkeää, että osallistuvia lapsia seurataan tutkimuksen lopulliseen päätepisteeseen saakka, joka on tyypin 1 diabeteksen ilmaantuminen 10 ikävuoteen mennessä. Tämä päätepiste saavutetaan vuonna 2017.

TRIGR-tutkimuksessa on mukana 15 maata. Suomesta tutkimuksessa ovat mukana Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistot, THL, Helsingin, Kuopion, Oulun ja Tampereen yliopistolliset sairaalat sekä yhdeksän keskussairaalaa. Tutkimusta rahoittavat pääasiallisesti Yhdysvaltojen (National Institutes of Health) ja Kanadan (Canadian Institutes of Health Research) terveystutkimusvirastot.

Artikkeli: Knip M, Akerblom HK, Becker D, Dosch HM, Dupre J, Fraser W, Howard N, Ilonen J, Krischer JP, Kordonouri O, Lawson ML, Palmer JP, Savilahti E, Vaarala O, Virtanen SM, for the TRIGR Study Group. Hydrolyzed infant formula and early β-cell autoimmunity – A randomized clinical trial. JAMA 2014; 311

Palaa otsikoihin