Ajankohtaista arkisto

5.4.2016

Maailman terveyspäivän teemana diabetes - myös Suomessa on diabeteksen hoidossa isoja puutteita

Stay Super
WHO:n kampanjajuliste kiinnittää huomion diabetesepidemian hillitsemiseen.

Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan riittämättömästi hoidettu diabetes ja etenkin siihen liittyvät muut sairaudet heikentävät merkittävästi liian monen ihmisen elämänlaatua sekä työ- ja toimintakykyä.


Diabeteksen hoito, lääkkeet ja hoitovälineet ovat kehittyneet huikeasti, mutta hoitotulokset eivät vastaa näitä mahdollisuuksia. Koska diabeteksen hoitaminen on pääosin diabeetikon - ja läheisten - vastuulla ja kiinteä osa jokapäiväistä elämää, tehokkainta hoitotuloksiin vaikuttamista olisi omahoidon ohjauksen kehittäminen ja ihmisten voimavarojen vahvistaminen. Etenkin haavoittuvimmassa asemassa oleville ryhmille tulisi suunnata erityistä tukea.

- Juuri päivitetty Diabeteksen Käypä hoito -suositus painottaa yksilöllisten hoitosuunnitelmien tekemistä ja psykososiaalisen tuen merkitystä. Myös sopeutumisvalmennuksen ja kuntoutuksen näkökulma tulee ottaa huomioon hoidon suunnittelussa jo varhain, painottaa suositusryhmän jäsen, psykologi Helena Nuutinen Diabetesliitosta.

Huolenaiheena etenkin hoidon jatkuvuus

Diabetesliiton viime vuonna julkaiseman Diabetesbarometrin mukaan diabetesta sairastavia huolettaa etenkin hoidon jatkuvuus. Vastaanottoaikoja on vaikea saada, ja ammattilaiset vaihtuvat taajaan. Diabeetikoita askarruttaa myös ammattilaisten diabetesosaaminen erityisesti perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa.

Diabetesliitto ajaakin tyypin 1 diabeteksen ja vaikeahoitoisen tyypin 2 diabeteksen hoidon keskittämistä diabeteksen hoitoon erikoistuneisiin moniammatillisiin osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin. Tavoitteena on tasa-arvoinen ja laadukas diabeteshoito koko Suomeen.

- Tyypin 2 diabetes on niin yleinen sairaus, että sen perushoidon pitää onnistua perusterveydenhuollossa omalääkärin ja omahoitajan ohjauksessa. Lisäksi terveyskeskuksissa tarvitaan muitakin diabeteksen hoidon ammattilaisia, diabeteksen hoitoon erityisperehtyneitä lääkäreitä ja diabeteshoitajia. Diabeteksen erikoisosaajat voivat tarvittaessa myös jalkautua terveysasemille. Tämä toisi hoitoon enemmän kaivattua jatkuvuutta kuin satunnainen konsultaatiokäynti keskussairaalassa erikoislääkärillä, vakuuttaa Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka.

Ilanne-Parikan mukaan hoitotulokset tuskin paranevat ilman valtakunnallista diabetesrekisteriä, josta hyötyisivät sekä diabeteksen hoitoon osallistuvat ammattiryhmät että terveydenhuollon päättäjät. Kattava hoidon  laadun seurantajärjestelmä tuottaisi tietoa sairastuvuudesta, hoidosta ja sen vaikuttavuudesta.

Hyvä hoito huomioi erilaiset tarpeet

Vuoden 2015 Diabetesbarometri muistutti selkeästi, että yhä useammalla suomalaisella ikäihmisellä on tyypin 1 tai 2 diabetes. Hoidon kehitys mahdollistaa yhä useammalle pitkän elämän.

- Iäkkäiden diabeetikoiden asema on jäänyt sivuun julkisissa keskusteluissa. Diabetesliitto haluaa ehdottomasti vaikuttaa siihen, että vanhuspalveluissa otetaan diabeteksen hyvä hoito entistä paremmin huomioon. Myös omaishoitajat tarvitsevat tukea läheistensä diabeteksen hoitajina, muistuttaa Diabetesliiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka.

Suomalaisia menestystarinoita on, että terveydenhuolto tunnistaa asiakkaidensa tyypin 2 diabeteksen riskin jo hyvin. Diabetesbarometri kuitenkin paljasti, että sairauden ehkäisyssä tarvittaviin elintapamuutoksiin kannustavaa ryhmä- ja muuta ohjausta on tarjolla aivan liian vähän.

Terveyden edistäminen ja kansansairauksien ehkäisy kuuluvat paitsi yksilön ja terveydenhuollon myös koko yhteiskunnan vastuulle. Terveellisten elintapojen tulisi olla kaikille kansalaisille mahdollisimman helppoja toteuttaa. Kansansairauksien ehkäisyä Suomessa edistävät mm. Yksi elämä -terveystalkoot sekä Tarttumattomat sairaudet -järjestöverkosto, joka on osa kansainvälistä NCD (noncommunicable diseases) -Alliancea. Sen juuret ovat YK:n vuoden 2011 tarttumattomien sairauksien huippukokouksessa ja Maailman terveysjärjestö WHO:n toimintaohjelmassa.

WHO:n Maailman terveyspäivä 7.4. – teemana diabetes

Maailman terveysjärjestön WHO:n vuotuisen Maailman terveyspäivän teemana on tänä vuonna ensimmäistä kertaa diabetes. WHO korostaa diabeteksen vastaisessa taistelussa sekä tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyä että kaikkien diabetesta sairastavien hyvää hoitoa, hoidonohjausta ja -seurantaa.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja diabeteksen hyvä hoito ovat olennaisia tekijöitä, kun maailmassa tavoitellaan tarttumattomien sairauksien aiheuttaman ennenaikaisen kuolleisuuden vähenemistä vuoteen 2030. Tavoite kuuluu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Diabetes yleistyy nyt rajuimmin maailman köyhimmissä maissa.

Kansainvälisen diabetesliiton IDF:n mukaan maailman aikuisikäisestä väestöstä diabetesta sairastaa 415 miljoonaa, ja lisäksi sairastumisriskissä on 318 miljoonaa. 75 % diabeetikoista elää kehittyvissä maissa, joissa nopea kaupungistuminen ja elintapojen muutos kiihdyttävät tyypin 2 diabeteksen yleistymistä.

IDF arvioi, että kansallisista terveydenhuollon budjeteista diabeteksen hoidon osuus on 5-20 %. Kaiken kaikkiaan diabeteksen hoitokulut koko maailman mitassa ovat nykyisin 673 miljardia dollaria, ja niiden arvioidaan nousevan 803 miljardiin dollariin vuoteen 2040 mennessä

Diabetes on osa 500 000 suomalaisen elämää

Diabetes on ryhmä aineenvaihdunnan sairauksia. Sen päämuodot ovat tyypin 1 ja 2 diabetes sekä raskausdiabetes. Harvinaisempia diabetestyyppejä ovat mm. MODY ja LADA sekä haimatulehduksesta johtuva diabetes.

Diabetes on Suomessa noin 500 000:lla, ja heistä jopa 150 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Kela-korvauksia diabeteslääkkeisiin sai vuonna 2015 noin 360 700 henkilöä. Heistä käytti insuliinia  122 000 henkilöä. Insuliinia käyttävistä 50 000 on tyypin 1 diabetesta eli insuliininpuutosdiabetesta sairastavia, joille insuliini on välittömästi ja pysyvästi elämää ylläpitävä lääkevalmiste.

Diabeteksen hoitokustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on noin 15 %.

Lisätietoa

Toiminnanjohtaja Janne Juvakka, p. 040 591 7098
Ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, p. 0400 723 651
Psykologi Helena Nuutinen, p. 050 310 6626

Perustietoa diabeteksesta Suomessa

World Health Day 7.4. -kampanjasivut

IDF:n Diabetes Atlas

Tapahtumia Suomessa Maailman terveyspäivänä 7.4.

Puhetta ja toimintaa liikunnan merkeissä Akaassa

Yleisöluentotilaisuus Turussa

Terveysturinat Rääkkylässä

Terveysilta Reisjärvellä

Elämysliikuntaesitelmä Tuusulassa


Palaa otsikoihin

Sivua viimeksi päivitetty: 21.9.2010