Lokakuun Diabetes-lehdessä muun muassa Pentti Linkolan haastattelu

Diabetes-lehden tilaajat saavat vuoden toiseksi viimeisen lukupaketin postilaatikoihinsa tänään tiistaina. Lehden kansijuttu kertoo ympäristöfilosofi Pentti Linkolasta, joka sairastui ykköstyypin diabetekseen 64-vuotiaana. Tutustu koko lehden antiin alla olevien maistiaisten kautta.

Pekka Sauri: Ilman tavoitteita ei ole tulevaisuutta

Mielenterveyden Keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri sanoo, että ihmisen kannattaa asettaa itselleen tavoitteita ja pyrkiä niitä kohti. Mieltä  voi huoltaa myös tekemällä itselle mieluisia asioita.

Saurin mukaan mielenterveyden ongelmista uskalletaan jo puhua aika avoimesti, mutta terveyskeskuksissa niiden tunnistamiseen ja ongelmien syiden perusteelliseen kartoittamiseen ei löydy riittävästi aikaa. Lisäksi terapiat ovat vähävaraisille liian kalliita.

Mistä valoa mielen mustuuteen?

Kaikkia mahdollisia keinoja masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon tulisi käyttää nykyistä useammin, vaativat professori Aila Rissanen ja lääkäri, neurotieteilijä Eero Castrén. Castrénin mukaan masennus johtuu aivoissa sijaitsevien hermoverkkojen toimintahäiriöistä, ei jonkin yksittäisen välittäjäaineen puutoksesta, kuten aiemmin on ajateltu. Aila Rissanen sanoo, että diabeetikon masennus jää helposti piiloon, kun ei ole selvää, kenen vastuulle sen havaitseminen ja hoito kuuluvat.

Hoitoväsymys valtaa mielen vähitellen

Tyypin 1 diabeteksen omahoito uuvuttaa ajoittain jokaista. – Diabeteksen hoitaminen tarjoaa päivittäin lukemattomia mahdollisuuksia syyllistää ja vähätellä itseä, psykologi Kirsi Ikuli Diabetesliitosta sanoo.

Jos sairauden hoito alkaa tuntua ylitsepääsemättömän raskaalta, uupumus kannattaa ottaa puheeksi diabeteslääkärin ja -hoitajan ja läheisten kanssa. Yhdessä voidaan sitten miettiä, miten taakkaa voisi helpottaa.

Aina arki ei huvita

- Moni tyypin 2 diabeetikko kertoo, että ei ole jaksanut hoitaa itseään niin kuin olisi pitänyt, Turun diabetesvastaanoton lääkäri Anne Artukka sanoo.

Syy tähän löytyy usein diabeetikon henkilökohtaisesta tilanteesta, esimerkiksi työ voi olla stressaavaa tai perheessä ongelmia. Väsymyksen taustalla voi olla myös masennus, uniapnea tai lääkehoidon ongelmat. Tilanne pistää helposti puolustuskannalle, mutta Anne Artukan mukaan olisi kuitenkin tärkeää, että diabeetikko kertoo rehellisesti missä mennään.

Paras ystäväni – minä itse

Diabeetikon minäkuva ei saisi olla riippuvainen omahoidon ylä- ja alamäistä. Psykologi Jon Haug uskoo, että jokaisella ihmisellä on riittävästi voimavaroja diabeteksen hyvään hoitamiseen. Joskus niiden esiin kaivaminen vaatii kuitenkin työtä ja ammattilaisen apua. Psyykkisen tuen tärkein tavoite on auttaa diabeetikkoa tulemaan itsensä parhaaksi ystäväksi.

Mieli maassa – mistä apua?

Yhdenkään diabeetikon ei kannata jäädä hautomaan tilannettaan, jos hän uupumisen tai jonkin elämänkriisin vuoksi on niin lopussa, ettei jaksa hoitaa diabetestaan. Asiasta kannattaa puhua diabeteslääkärin ja –hoitajan kanssa, ja he voivat tarvittaessa lähettää diabeetikon psykiatriselle puolelle saamaan tukea. Apua löytyy myös muun muassa verkosta, itsehoitomenetelmistä, vertaisryhmistä ja kirjallisuudesta.

Mikä pysäyttäisi huonon geenin?

Epigenetiikka auttaa selvittämään muun muassa, miten diabeteksen kannalta epäsuotuisten geenien toimintaa voi ehkäistä. Ympäristötekijät voivat eri tavoilla joko heikentää tai kiihdyttää geenien toimintaa.

- Monessa sairaudessa auttaisi, jos haitallinen geeni osattaisiin ikään kuin napsauttaa pois päältä tai hyödyllisen geenin toimintaa voitaisiin tehostaa, professori Leif Groop kuvailee.

Pentti Linkola – kuusikymppisenä ykköstyypin diabeetikoksi

Kun kalastaja, ympäristöfilosofi Pentti Linkolalla todettiin 64-vuotiaana tyypin 1 diabetes Valkeakosken sairaalassa, häntä huolettivat enemmän kyläkaupalle jäänyt polkupyörä ja tallissa oleva hevonen kuin vastatodettu sairaus ja sen hoito. Linkolan suvussa on ollut paljon diabetesta, ja hän uskoo, että hänen terveet elämäntapansa lykkäsivät sairauden puhkeamista näinkin myöhäiseksi.

Sensoroinnin kertomaa

Verensokerin jatkuva seuranta eli sensorointi voi paljastaa monenlaisia asioita verensokerin vaihteluista vuorokauden aikana. Sen avulla voi muun muassa päästä eroon yöllisten hypoglykemioiden pelosta, oppia arvioimaan hiilihydraattien sopivan määrän ja insuliinin oikean annostelun liikunnan ja vaihtelevien työpäivien aikana ja saada verensokerin heittelyt aisoihin, tamperelaiset Teija ja Inka kertovat omista kokemuksistaan.

Kuitua, kiitos!

Diabeetikolle suositellaan runsasta kuidun saantia, noin 40 grammaa päivässä. Se on mahdollista saada täyteen, kun syö monipuolisesti täysjyväviljaa, kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Ruis ja muut täysjyväviljat ovat hyviä kuidunlähteitä, sillä ne pienentävät  insuliinin tarvetta aterianjälkeisen verensokerin säätelyssä. Lisäksi ravintokuitu alentaa veren LDL-kolesterolitasoa, vähentää paksusuolen syövän riksiä ja auttaa painonhallinnassa.

Jooga taltutti päänsäryn

Kaikki liikunta oli lääkäri ja jooganopettaja Kerttu Kelomaa-Suloselle nuorena pakkopullaa. Sitten hän löysi sattumalta hathajoogan ja pääsi sen avulla eroon sinnikkäästä jännityspäänsärystä. Nyt hän suosittelee joogaa sekä terveille että sairaille, sillä se vaikuttaa monella tavoin kehon ja mielen hyvinvointiin.

Uniapnea ja diabetes – usein kimpassa

Kaikilta tyypin 2 diabeetikoilta pitäisi sairauden toteamisvaiheessa selvittää mahdollisen uniapnean olemassaolo. Niin kiinteästi nämä kaksi sairautta liittyvät yhteen, kertoo dosentti Henri Tuominen Oivauni-uniklinikalta.

Uniapnea lisää selvästi sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa. Jos uniapnea löydetään jo sen alkuvaiheessa, sen eteneminen voidaan pysäyttää ja sairaus voidaan ehkä kokonaan parantaa.

Miten löydän hyvät kengät?

Seisot koko elämäsi jalkojesi päällä. Ei siis ole lainkaan se ja sama, millaiset kengät valitset. Jalkaterapeutti ja jalkaterapian emeritus-lehtori Riitta Saarikoski paljastaa hyvien kenkien tunnusmerkit. Hän antaa myös vinkkejä rakkojen, hiertymien, kovettumien ja känsien ehkäisyyn ja hoitoon.

Palaa otsikoihin