Ajankohtaista arkisto
Läpimurtotutkimus: Elintapaneuvonta ehkäisee muistihäiriöitä
Laajassa suomalaistutkimuksessa on ensi kertaa osoitettu, että muistihäiriöitä voidaan ehkäistä hallitsemalla niiden riskitekijöitä. Kahden vuoden tutkimusaikana kontrolliryhmän riski muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemiseen oli 31 prosenttia suurempi kuin tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden.
Tutkimuksessa 1260 suomalaista osallistujaa oli jaettu satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toinen sai tavanomaista elintapaneuvontaa ja toinen tehostettua neuvontaa. Tehostettu neuvonta tarkoitti ravitsemusohjausta ja osallistumista liikunta- ja muistiharjoitteluun sekä tukea sydän- ja verisuonisairauksien riskien hallintaan. Tavanomaista neuvontaa saaneella verrokkiryhmällä oli huomattavasti suurempi riski muistitoimintojen ja tiedonkäsittelyn heikkenemiseen kuin tehostettua elintapaohjausta saaneella ryhmällä.
Osallistujien kokemukset ohjauksesta olivat erittäin positiivisia. Vaikka esimerkiksi ravitsemusasiat olivatkin monille tuttuja, hyvä ravitsemusterapeutti teki asian kiinnostavaksi.
Käytäntöön soveltuva malli muistisairauksien ehkäisyyn
Etenevät muistisairaudet ovat kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Muistisairauksia sairastavien ihmisten määrä kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Suomessa tällä hetkellä muistisairauksia sairastavia noin 130 000. Vuoteen 2050 mennessä määrä voi jopa kaksinkertaistua.
Tutkimusta johtava professori Miia Kivipelto toivoo, että aktiivisella elintapaohjauksella sairastumisen alkua voisi siirtää 5–10 vuotta.
- On arvioitu, että siten muistisairaiden määrä maailmassa jopa puolittuisi. Se olisi jo todella iso asia, Kivipelto sanoo.
FINGER-tutkimuksessa käytetty elintapaohjaus eli niin sanottu interventio tarjoaa mallin, jota voidaan tulevaisuudessa soveltaa muistisairauksien ehkäisyyn. Muistisairauksien ehkäisy tulisi nostaa muiden kansantautien ehkäisyn rinnalle.
FINGER on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima tutkimus. Diabetestutkimussäätiö on tukenut tutkimusta vuonna 2013 myöntämällä dosentti Jaana Lindströmille 25 000 euron suuruisen apurahan tutkimukseen, jonka tavoitteena oli selvittää glukoosiaineenvaihdunnan ja kognition välistä yhteyttä.
Lisätietoja:
The Lancet -lehdessä julkaistu artikkeli (englanninkielinen)
Lisätietoja muistisairauksista