Lääkekorvausten lasku lisännyt ongelmia, hallitusohjelma lupaa joitakin parannuksia

Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustason alentaminen näyttää vähentäneen hieman diabeteslääkkeiden käyttöä, lisänneen toimeentulotuella ostettavien diabeteslääkkeiden määrää ja vaikuttaneen diabeetikoiden elämänlaatuun. Näistä tutkimustuloksista kuultiin kesäseminaarissa 3.6.2019. Eri tutkimusten tuloksista kertoivat Kelan tutkija Hanna Rättö sekä Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Piia Lavikainen. Tutkimustulokset ovat alustavia, eikä niitä ole vielä julkaistu artikkeleina.

Olisi tärkeää tutkia korvaustason laskun pitkäaikaisvaikutuksia. Tällöin kyse on monimutkaisista yhteyksistä yksilöllisesti sopivimman lääkehoidon toteuttamisen, hoitotasapainon, lisäsairauksien kehittymisen ja diabeteksen kokonaiskustannusten välillä. Suuri tarve on myös yksilötason tutkimukselle: tilastojen väliin jää näkymättömiin surullisia ihmiskohtaloita etenkin siinä välimaastossa, jossa ei vielä saada toimeentulotukea mutta lääkkeet lunastetaan kaikesta muusta tinkimällä.  

Diabetesliiton mielestä diabeteslääkkeiden korvaustason alentaminen oli hyvin lyhytnäköinen päätös. Pääosa kustannuksista diabeteksen hoidossa aiheutuu lisäsairauksista, joiden perussyy on riittämätön hoito. Kaikki tekijät, jotka vaarantavat hyvää hoitoa, kannattaa yrittää estää. Lisäsairaudet vähintään kaksinkertaistavat tyypin 2 diabeteksen kustannukset.

Hallitusohjelma
herättää toiveita

On hyvä, että hallitusohjelmassa kiinnitetään huomiota lääkehuollon kehittämiseen. Hallitusohjelmassa sitoudutaan uudistamaan lääkehuollon kokonaisuutta Sosiaali- ja terveysministeriön lääkehoidon kehittämistä tarkastelevan muistion tiekartan mukaisesti (STM:n raportteja ja muistioita 2019:5). Näin ollen lääkekorvausjärjestelmän muutostarpeiden selvittäminen on jo tämän hallituskauden asia.

Harmillista on, että tyypin 2 diabeteksen korvaustason tarkastelu putosi viime metreillä hallitusohjelmasta. Diabetesliitto muistuttaa, että lääkekorvausjärjestelmää tulee uudistaa kokonaisuutena siten, että se kannattelee erityisesti paljon lääkkeitä tarvitsevia ja pitkäaikaissairaita. Välittömiä säästöjä lääkekustannuksiin saadaan esimerkiksi rinnakkaisvalmisteiden ja biosimilaarien hintoja alentavan kilpailun kautta ja lääkehävikkiä vähentämällä.

Potilaiden maksuosuuden kasvattaminen on kaikista huonoin keino yrittää pienentää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Tämä koskee niin lääkkeiden omavastuita kuin asiakasmaksuja ja matkakorvauksia. Tehokas sairauksien ennaltaehkäisy sekä oikea-aikainen ja laadukas hoito on avain terveydenhuollon säästöihin.

Lähes 400 000 sote-palvelujen asiakasmaksua päätyi viime vuonna ulosottoon, mikä kertoo meille täysin vastakkaisista kansalaisten todellisuuksista. Potilaiden maksuosuutta ei tule missään nimessä enää kasvattaa.

Useat potilasjärjestöt, Diabetesliitto mukaan lukien, ovat esittäneet tulevalle hallitukselle terveydenhuollon kolmen eri maksukaton (lääkkeiden, asiakasmaksujen ja matkojen) merkittävää alentamista ja yhdistämistä yhdeksi maksukatoksi. Uusi hallitusohjelma lupaa asiakasmaksulain uudistamista ”tavoitteena hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muun muassa maksuttomuutta laajentamalla ja kohtuullistamalla maksuja”. Tulemme seuraamaan, miten tämä toteutuu käytännössä, meitä järjestöjä ja potilaita kannattaa kuulla.

Laura Tuominen-Lozic
Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija, Diabetesliitto

Palaa otsikoihin