Ajankohtaista arkisto
Kesäkuun Diabetes-lehti on ilmestynyt - lue vaikkapa digilehtenä
Kesäkuun Diabetes-lehdessä riittää luettavaa pitkiin kesäpäiviin. Alta löydät maistiaisia lehden annista.
Painetun Diabetes-lehden tilanneet diabetesyhdistysten jäsenet voivat nyt lukea myös maksutonta digilehteä. Ne jäsenet, joille ei painettua lehteä tule, saavat koko vuoden digilehdet 10 eurolla. Lisäksi Diabetes-lehti on kaikkien luettavissa Lehtiluukussa. Irtonumeron hinta on siellä 3,50 e.
Mikä lääkkeessä maksaa?
Ennen kuin uusi lääke voi tulla myyntiin, lääkeviranomaisen täytyy myöntää sille myyntilupa. Jos lääkkeelle halutaan Kela-korvattavuus, siihen tarvitaan Lääkkeiden hintalautakunnan Hilan hyväksyntä. Hila arvioi täyttyvätkö perus- tai erityiskorvattavuuden perusteet ja sen jälkeen onko lääkkeen tukkuhinta kohtuullinen. Hilan ratkottavana on entistä monimutkaisempia kysymyksiä. Diabetesliitto ottaa aktiivisesti kantaa lääkkeiden hintoihin ja korvauksiin.
Luomuliikunnalla irti istumisen ikeestä
Liika istuminen on pitkällä aikavälillä terveydelle haitallista. Liiallinen istuminen kuormittaa selkää, niska-hartiaseutua ja jalkoja ja vaikuttaa haitallisesti myös rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan.
Liikuntafysiologi Arto Pesola kehottaa nousemaan työtuolista ja kotisohvalta jalkeille puolen tunnin välein. Hän kannustaa erityisesti luomuliikuntaan, esimerkiksi puuhastelemaan pihalla, leikkimään lasten kanssa ja menemään marjametsään.
Vedessä vahvaksi ja notkeaksi
Ota kesän uintiretkistä hyöty irti ja laita lihakset töihin monipuolisella vesiliikunnalla. Koostimme helpon ja hauskan liikesarjan, jota voi kesällä tehdä mökkirannassa ja syksyllä uimahallissa.
Kävellen diabetesta karkuun
Oululaistutkimus osoittaa, että jo 6 500 askelta päivässä auttaa ehkäisemään tyypin 2 diabetesta. Se tarkoittaa esimerkiksi puolitoista tuntia verkkaista kävelyä 2–3 kilometrin tuntivauhdilla. Näinkin maltillisella liikkumisella koehenkilöiden rasva-arvot paranivat, veren sokeripitoisuus laski, insuliiniresistenssi väheni ja sisäelinten rasva alkoi sulaa. Ne ovat tärkeitä asioita myös tyypin 2 diabeteksen hoidossa.
Rankka liikunta edellyttää hyvää itsetuntemusta
Tyypin 1 diabeetikkokin voi harrastaa pitkäkestoista raskasta liikuntaa. – Edellytyksenä kuitenkin on, että tuntee oman hoitonsa ja kehonsa reaktiot ja osaa tehdä tarvittavat muutokset insuliini- ja hiilihydraattimääriin, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, dosentti Leo Niskanen sanoo. Hänen mukaansa liikkuvalle diabeetikolle ihanteellisin hoitomuoto on insuliinipumppuhoito.
Roope Olenius – vauhdilla kohti unelmauraa
27-vuotias Roope Olenius valmistui elokuussa 2013 elokuvanäyttelijäksi New York Film Academystä. Suomeen palattuaan hän on rientänyt hurjalla draivilla kuvauksista toiseen. – Jos jotakin haluat, sinun on saman tien laitettava tikkua ristiin sen eteen; mikään ei tapahdu itsekseen, hän korostaa.
Katso Roope Oleniuksen Dia-Cide-niminen lyhytelokuva diabeteksesta. Roope on elokuvassaan pääosassa. Elokuva on englanninkielinen.
Kuva joka pelastaa silmät
Jokaisen diabeetikon silmät pitää kuvata säännöllisesti: silmänpohjien kuvaus paljastaa silmien alkavat verisuonivauriot. Lähes kaikille tyypin 1 diabeetikoille on parinkymmenen diabetesvuoden jälkeen tullut silmänpohjamuutoksia, kakkostyypin diabeetikolla saattaa olla merkkejä verkkokalvosairaudesta jo, kun diabetes todetaan. – Silmien pienet verisuonivauriot voivat hävitä näkyvistä tai niiden eteneminen pysähtyy tai vähintään hidastuu, kun diabeteksen hoitoa tehostetaan, osastonylilääkäri Kustaa Hietala kannustaa.
Verensokeria mittaavat piilolinssit ja muita tekniikan ihmeitä
Tieteellinen tutkimustyö diabeteksen hoidon teknisten apuvälineiden parissa tuottaa vauhdilla uudenlaisia ratkaisuja. Miten toimivat verensokeria mittaavat piilolinssit? Milloin markkinoille ilmestyy ensimmäinen luotettavasti toimiva keinotekoinen haima? Voiko verensokeria mitata ihoa rikkomatta ja millainen on nanotekninen koiran nenä?
Kokeellinen diabetestutkimus harppoo eteenpäin
Kokeellisessa diabetestutkimuksessa tapahtuu juuri nyt paljon jännittävää ja mielenkiintoista. Yhdeksi mielenkiintoisimmista hankkeista professori Timo Otonkoski nostaa kokeelliset tutkimukset, joissa on pyritty lääkkeen avulla palauttamaan diabeetikoille beetasolujen toimintaa. Toinen jännittävä tutkimussuunta pyrkii erikoistamaan ihmisen kantasoluja toimimaan beetasolujen tavoin.
Jope Ruonansuu – sielultaan viihdyttäjä
Jope Ruonansuu täyttää tänä vuonna 50 vuotta, ja kaksi suurta juhlakiertuetta ovat täyttäneet kalenterin niin ettei vapaapäiviä juuri ole. – Tästä kauheasta rumbasta tien päällä luopuisin jo mielelläni, mutta viihdemaailmaa on vaikea jättää, kun olen sielultani viihdyttäjä, hän toteaa. Vaikka keikkaelämä on epäsäännöllistä, diabetestaan hän sanoo hoitavansa nykyään kuuliaisesti.
Parhaat keinot painon hallintaan
Lihavuuden ensisijainen hoitomuoto on elintapahoito eli terveyttä ja painonhallintaa edistävät ruoka- ja liikuntatottumukset. Erittäin niukkaenerginen ruokavalio eli ENE-dieetti on tehokas tapa laihduttaa silloin, kun ruokavaliomuutokset eivät tuo toivottua tulosta.
Suomessa on myynnissä yksi lihavuuden hoitoon tarkoitettu lääke. Kun perinteisemmät laihdutuskeinot eivät tehoa, vaikeaa tai sairaalloista lihavuutta voidaan hoitaa lihavuusleikkauksella.
Lapsen diabetes voi haastaa parisuhteen
Lapsen sairastuminen vaikuttaa monin tavoin koko perheen elämään, myös vanhempien parisuhteeseen. – Lapsen sairaus ei välttämättä merkitse parisuhteen kriisiä, se voi myös hitsata parin entistä tiiviimmin yhteen, psykoteraputti Liisa Välilä sanoo.
Ongelmia voi tulla, jos vanhemmat eivät ole tottuneet käsittelemään vaikeita asioita ja ilmaisemaan tunteitaan.
Yhteinen hoidonohjaus tukee perhettä
- Myös aikuisen diabeteksen hoidossa on monia asioita, jotka liittyvät kaikkiin perheenjäseniin. Siksi kaikki perheenjäsenet pitäisi perehdyttää sairauteen ja sen hoitoon. Se lisäisi tietoa ja ymmärrystä ja auttaisi keskustelemaan vaikeista asioista, lehtori Tuula-Maria Rintala sanoo.
Väitöskirjatutkimuksessaan Rintala huomasi, että aikuisten diabeetikoiden läheisille ei yleensä tarjota mahdollisuutta osallistua hoidonohjaukseen.
Mitä lapsi pelkää?
Lapset eivät aina helposti kerro peloistaan ja huolistaan. Vanhemmilta vaaditaan herkkää korvaa ja kärsivällisyyttä esimerkiksi sen selvittämisessä, miksi insuliinin pistäminen tai verensokerin mittaaminen tuntuu lapsesta pelottavalta. – Lasten pelot saattavat joskus johtua väärin ymmärryksestä tai tiedon puutteesta, psykologi Kaarina Peltosaari sanoo.