Ajankohtaista arkisto
Kesäkuun Diabetes-lehti: diabeteksesta ei voi pitää lomaa kesälläkään
Tänään maanantaina 3. kesäkuuta ilmestyy vuoden kolmas Diabetes-lehti. Makupaloja kesän laajan lukupaketin sisällöstä löydät alta. Jos haluat liittyä Diabetes-lehden tilaajien joukkoon, niin se onnistuu täällä.
Vihdoinkin kesä – oletko valmis lomailemaan?
Kesä tuli sittenkin Suomeen: on loma ja vapaata arjesta. Diabeteksesta ei kuitenkaan voi ottaa lomaa kesälläkään. Diabeteslääkäri Juha Saltevo ja diabeteshoitaja Marianne Laukkanen antavat vinkkejä diabeteksen hoidon sovittamiseen kesän menoihin: mökkeilyyn, matkoille, löhöilyyn, yövalvomisiin…
Puntarissa ajokyky
Reilussa vuodessa sekä ajokorttilaki että ajoterveyssäännökset ovat muuttuneet. Diabeetikolle se tarkoittaa ajokyvyn arvioimista aiempaa tiheämmin ja tarkemmin. Jokainen vastaa itse ajokyvystään: autoilemaan kannattaa lähteä vain jos varmasti siihen kykenee. Tärkeää on mitata verensokeri ennen liikkeelle lähtöä.
Positiivinen pianisti
Kotkalainen pianisti Esa Ylönen on musiikin moniosaaja, säestäjä ja taiteilija, joka konsertoi Suomessa ja ulkomailla ja syväsukeltaa Uuno Klamin tuotantoon. Ykköstyypin diabetes tuo oman mausteensa esiintyvän taiteilijan elämään: pianisti ei voi sanoa kesken konsertin, että sori, pitää lopettaa, kun tuli hypoglykemia.
Pelottaako tyypin 2 diabeteksen insuliinihoito?
Osa tyypin 2 diabeetikoista tuntee itsensä epäonnistujiksi, kun heidän on siirryttävä insuliinin pistämiseen. Toisia pelottaa itsensä piikittäminen. Diabeteslääkäri Vuokko Kallioniemi kertoo, miksi insuliinihoitoa ei kannata ottaa tappiona.
Insuliinihoitoon siirtyminen havahdutti kirjailija Veli-Pekka Hännisen hoitamaan itseään – ennen sitä hän ei ollut osannut huolestua terveysongelmistaan.
Miksi muisti pätkii?
Työikäisten muistiongelmat yleistyvät, mutta taustalla on yleensä muita syitä kuin monen pelkäämä etenevä muistisairaus. Muisti pätkii, kun on kiire ja monta rautaa tulessa.
Muistisairautta voi itse ehkäistä ja jo todetun sairauden etenemistä hidastaa liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla ja sokeritasapinon ja verenpaineen hoitamisella.
Tunne pulssisi
Pulssin tunnustelu ranteelta tai kaulasta voi paljastaa eteisvärinän, joka uhkaa aivojen terveyttä. Muuten sitä voi olla vaikea huomata. Eteisvärinän pahin seuraus on aivoinfarkti.
Diabeetikolle pulssin tunnustelu on tärkeä uusi itsepuolustuskeino, sillä diabetes lisää eteisvärinän riskiä.
Ikuisestiko kaksin?
Suomalaisista pareista 15 prosenttia toivoo jossain elämänsä vaiheessa turhaan lasta. Jos hoitotasapaino on hyvä, diabetes ei lisää lapsettomuuden todennäköisyyttä. Huono verensokeritasapaino sen sijaan vaikuttaa sekä naisen että miehen hedelmällisyyteen.
Naisilla yksi tavallisimmista lapsettomuuden aiheuttajista on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä eli PCOS. Monat sitä potevista ovat ylipainoisia, ja tehokkain hoitokeino on silloin laihdutus.
Rytmiä ruokailuun
Onko pulmasi iltanapostelu? Auttaisiko aterioiden rytmitys? Diabetesliiton ravitsemusteraputit Liisa Heinonen ja Eija Ruuskanen neuvovat, miten iltasyömiseen saa kuria esimerkiksi rytmittämällä ruokailut kahteen tai kolmeen hetkeen illassa.
Tyypin 1 diabeetikolle napostelu tuo painonhallinnan lisäksi haasteita pikainsuliinin annosteluun.
Kinkkinen juttu
Diabetes-lehden kesätarinan on kirjoittanut kirjailija Harri István Mäki, joka kertoo jännittävästä matkastaan Kiinaan. Mitä on salaperäisen oven takana ja mitä köyhä paimen toivoi lasipallolta, jolle jokainen sai esittää yhden toivomuksen?
Vatsa hidastelee
Erilaiset vatsakivut ovat tavallisia vaivoja. Joskus niiden syynä on mahalaukun tyhjenemishäiriö. Sen oireita ovat aterian jälkeinen ylävatsakipu, turvotus, nopea täyttymisen tunne, pahoinvointi ja oksentelu. Kun mahalaukkua vaivaa tyhjenemishäiriö, se ei veny, täyty eikä supistele normaalisti, mahansisältö poistuu tavallista hitaammin mahalaukusta.
Kun lapsi sairastuu, puhu myös tunteista
Kaikki tunteet ovat sallittuja, kun lapsi sairastuu vakavasti. Jokainen perheenjäsen käsittelee sairastumiseen liittyviä asioita eri tavoin ja eri tahtiin.
- Muita ja itseään on helpompi ymmärtää, jos tunteista puhutaan avoimesti, psykologi Helena Nuutinen Diabetesliitosta sanoo.
Lapselle ei saa kuitenkaan tulla tunnetta, että hän itse on syypää vanhempien ahdistukseen ja väsymykseen.