Ajankohtaista arkisto
Kelan tutkijat tarkastelivat diabeteslääkkeiden kustannuksia 2014-2020
Kelan tutkijoiden Terhi Kurkon ja Hanna Rätön julkaisemassa tuoreessa artikkelissa käsitellään diabeteslääkkeiden kustannuksia vuosina 2014–2020. Tyypin 2 diabeteslääkkeiden kustannukset ovat tuona aikana kasvaneet tasaisesti: sekä lääkkeenkäyttäjien omavastuuosuuden että sairausvakuutuksen maksuosuuden sisältävät kustannukset kasvoivat tarkastelujaksolla 62,7 miljoonaa euroa. Sen sijaan insuliinien kustannukset ovat laskeneet 15,6 miljoonaa euroa.
Kustannusten kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä on useita. Tarkasteluajanjaksolla erityiskorvattavaksi tuli uusia diabeteksen hoidossa käytettäviä lääkkeitä, vuonna 2016 otettiin käyttöön kaikkia korvattavia lääkkeitä koskeva 50 euron alkuomavastuu ja vuoden 2017 alussa tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustaso laskettiin alempaan 65 %:n korvausluokkaan. Koronapandemiallakin on vaikutusta vuoden 2020 aikana tehtyihin lääkeostohin.
Insuliinien kustannusten alentumisen taustalla on biosimilaarien käytön lisääntyminen ja mahdollisesti insuliinin korvaaminen uudemmilla tyypin 2 diabeteslääkkeillä tyypin 2 diabeteksen hoidossa.
Vuonna 2020 tyypin 2 diabeteslääkkeitä osti noin 351 000 henkilöä, ostajien määrä on kasvanut vuosittain tasaisesti noin 10 000 henkilöllä.
Insuliinien ostajamäärä kasvoi vuonna 2020 vain noin 140 henkilöllä ja oli noin 129 300. Vuosina 2014-2019 insuliinien ostajamäärä kasvoi noin 2 000 henkilöllä joka vuosi.
- Määrän merkittävä väheneminen on kiinnostavaa. Kelasta kerrotaan, että asiaan pyritään saamaan lisävalaistusta. Se saattaa kertoa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen hoidon kehittymisestä eli lääkitysvaihtoehtojen monipuolistumisesta, kommentoi Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic.
Tuominen-Lozic muistuttaa, että lääkekustannukset ovat vain yksi osa diabeteksen hoidon kokonaiskustannuksia, ja järkevä lääkehoito on kustannustehokasta ja vaikuttavaa. Sillä saavutetaan terveempää elämää ja parempaa elämänlaatua.
- Terveyttä edistävien elintapojen tukeminen ja yksilöllisesti sopiva lääkehoito mahdollistavat hyvät hoitotulokset, jotka taas tuovat säästöjä lisäsairauksien vähenemisenä, Tuominen-Lozic painottaa.
Lähde ja lisää tilasotietoja: Kelan tutkimusblogi 8.4.2021