Käypä hoito -suositus: Hampaan kiinnityskudosten tulehdukset vaurioittavat hampaistoa ja vaikuttavat myös yleisterveyteen

Parodontiitti on suomalaisessa aikuisväestössä yleinen hampaan kiinnityskudoksia tuhoava sairaus. Kiinnityskudosten säännöllinen tutkimus on tärkeää, jotta parodontiitin aiheuttamia kudosvaurioita suussa voidaan ehkäistä.

Hoitamattomana parodontiitti on uhka myös yleisterveydelle, koska se lisää riskiä sairastua mm. sydän- ja verisuonisairauksiin.

Parodontiitti on merkittävä hammashoidollinen kansanterveysongelma, sillä kahdella kolmesta suomalaisaikuisesta löytyy vähintään yksi hammas, jossa on syventynyt ientasku. Noin joka viides suomalainen sairastaa vaikeaa parodontiittia.

Parodontiitti on yleisempi miehillä kuin naisilla. Parodontiitille altistavat erityisesti tupakointi ja huono suuhygienia, mutta myös huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes ja perinnölliset tekijät. Parodontiittiriskin määrittäminen edesauttaa ehkäisyn ja hoidon suuntaamista niitä eniten tarvitseville.

Suomalaisten aikuisten suunterveys on parantunut hampaiden reikiintymisen osalta ja hampaattomuus on vähentynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, mutta näin ei ole käynyt kiinnityskudossairauksien kohdalla.

Ehkäisevällä ja varhaisella parodontologisella hoidolla on mahdollista säilyttää hampaisto toimivana ja sen ulkonäkö tyydyttävänä, mikä vähentää hammashoidon tarvetta kokonaisuudessaan.

Hampaan kiinnityskudosten terveys on myös oleellinen osa yleisterveyttä, sillä hoitamaton parodontiitti vaikuttaa elimistön yleiseen tulehdustilaan, joka lisää mm. sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja vaikuttaa diabeetikon sokeriarvoihin.

Oireet

Tavallisimmin kiinnityskudosten tulehduksesta viestittävät ienverenvuoto sekä punoitus ja turvotus ikenien alueella. Parodontiitti voi kuitenkin edetä salakavalasti eikä oireita esiinny aina vaikeassakaan parodontiitissa. Vaikka tupakoitsijat ovat erityisen alttiita parodontiitille, heillä tulehdusoireet ovat vieläkin vähäisempiä kuin tupakoimattomilla.

Kun kiinnityskudosten kato on päässyt etenemään laajalti hampaistossa, hampaiden lisääntynyt liikkuvuus ja siirtyminen, rakojen muodostuminen sekä märkävuoto ientaskuista ovat tyypillisiä. Myös pahanhajuinen hengitys voi liittyä vaikeaan parodontiittiin.

Parodontiitin ehkäisy

Hyvä suuhygienia ehkäisee ientulehdusta ja näin myös parodontiittia. Päivittäinen hampaiden harjaus ja hammasvälien puhdistus ovat tehokasta omahoitoa. Sähköhammasharja vähentää hampaan bakteeripeitteitä (plakkia) ja ientulehdusta tehokkaammin kuin tavallinen hammasharja. Varsinkin hammasväliharjoja käyttämällä saadaan hampaiden välit puhdistetuksi tehokkaasti bakteeripeitteistä. Antiseptisiä suuvesiä voidaan käyttää mekaanisen puhdistuksen tukena ehkäisemään bakteeripeitteiden muodostumista.

Koska tupakointi vaarantaa hampaan kiinnityskudosten terveyden, erityisesti nuorille suunnattu tupakkavalistus ja tarvittaessa tupakasta vieroittaminen kuuluvat tehokkaaseen parodontiitin ehkäisyyn.

Diagnoosi

Hammaslääkäri tutkii hampaan kiinnityskudokset jokaiselta osana suun tutkimusta (tai suuhygienisti terveystarkastuksessa). Tiedot potilaan. yleissairauksista, lääkityksistä ja tupakoinnista ovat tärkeitä hammaslääkärille. Puberteetti, raskaus ja tietyt lääkkeet (esimerkiksi kalsiumkanavansalpaajat ja immunosuppressiivit) voivat aiheuttaa ikenen turvotusta tai liikakasvua ilman todellista kiinnityskudosten menetystä. Diabeteksen hoitotasapaino ja tupakoinnin kesto ja poltettujen savukkeiden määrä vaikuttavat kudostuhon vaikeusasteeseen ja hoidon ennusteeseen.

Tutkimukseen kuuluu oleellisesti ientaskujen mittaus, joka paljastaa ienverenvuodon ja syventyneet ientaskut. Lisäksi rekisteröidään plakki, hammaskivi sekä mahdolliset paikka- ja kruunuylimäärät ja irtoproteesit. Kun kliinisessä tutkimuksessa todetaan merkkejä parodontiitista, on tarpeen ottaa koko suun röntgenkuva (panoraamatomografia).

Syventynyt ientasku ja röntgenkuvasta havaittu hammasta ympäröivän luun kato heijastavat jo tapahtunutta kudostuhoa. Parodontiitin vaikeusaste määritetään ientaskun syvyyden ja vaurioiden esiintymisen laajuuden perusteella.

Diagnoosin ja löydösten perusteella laaditaan hoitosuunnitelma.

Hoito

Hoidon ensisijaisena tavoitteena on pysäyttää infektio ja estää kudostuhon eteneminen. Infektio hoidetaan poistamalla hampaiden bakteeripeitteet ja niitä kiinnittävät paikkaylimäärät tai vastaavat. Oleellista on luoda hyvät olosuhteet hampaiden puhdistamiselle sekä opastaa potilasta yksilöllisesti hyvän suuhygienian toteuttamiseen ja sitouttaa hänet säännölliseen omahoitoon. Koska tupakointi vaikuttaa hoidon kulkuun ja heikentää sen ennustetta, tupakasta vieroittaminen on osa parodontiitin hoitoa.

Mekaanisen perushoidon lisäksi voidaan potilaalle, jolla on jatkuvaa ienverenvuotoa, suositella klooriheksidiinipurskuttelua tai -geeliä väliaikaiseen käyttöön. Parodontiitin hoitotoimenpiteiden yhteydessä bakteereja pääsee vähäisessä määrin verenkiertoon. Infektioherkkiä riskipotilaita hoidettaessa käytetään asianmukaista profylaktista mikrobilääkitystä.

Vaikean parodontiitin hoito edellyttää usein perushoidon lisäksi mikrobilääkitystä, kirurgista hoitoa tai molempia. Suunnattu mikrobilääkitys valitaan mikrobinäytteen perusteella.

Noin kuukauden kuluttua aktiivisen hoidon päättymisestä tehdään uusi parodontologinen tutkimus ja arvioidaan mahdollinen lisähoidon tarve sekä ylläpitohoitokäyntien tiheys. Potilaan päivittäinen omahoito ja säännölliset ylläpitokäynnit hammaslääkärillä tai suuhygienistillä ovat edellytys hoitotulosten pysyvyydelle.

Parodontiitin ehkäisy ja varhaisessa vaiheessa todetun parodontiitin hoito mahdollistavat toimivan hampaiston säilyttämisen läpi elämän. Sen lisäksi hoito vähentää elimistön tulehdustilaa, mikä ehkäisee parodontiitin aiheuttamia yleisterveydellisiä haittoja.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä on laatinut Parodontiitin ehkäisy, varhaisdiagnostiikka ja hoito -nimisen Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon pohjalta. Suositus julkaistaan Hammaslääkärilehdessä 8/2010. Suositus on luettavissa myös Internetissä osoitteessa http://www.kaypahoito.fi. Internetistä löytyvät myös 96 muuta Käypä hoito -suositusta.

Palaa otsikoihin