Ajankohtaista arkisto
Katastrofaaliset terveysmenot yli 100 000 kotitaloudella
Suomessa niin sanotut katastrofaaliset terveysmenot ovat myös yleisempiä kuin muissa Pohjoismaissa tai Länsi-Euroopassa. Tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa terveysmenot ovat hyvin korkeat suhteessa kotitalouden maksukykyyn. Asia käy ilmi THL:n ja Turun yliopiston tutkijoiden kirjoittamasta Maailman terveysjärjestön WHO:n maaraportista.
WHO:n käyttämien mittarien perusteella noin 89 000 suomalaista kotitaloutta (3,3 %) köyhtyi tai oli köyhyysriskissä terveysmenojen takia vuonna 2016.
Katastrofaaliset eli hyvin korkeat menot suhteessa maksukykyyn oli noin 102 000 kotitaloudella (3,8 %). Katastrofaalisiksi terveysmenot koituivat erityisesti ikääntyneille, pitkäaikaistyöttömille ja työkyvyttömyyseläkeläisille.
Oma talous myös diabetesta sairastavien huolenaihe
Myös diabetesta sairastavilla pitkäaikaissairaudesta koituvat taloudelliset kustannukset ovat huolenaihe, näin etenkin työikäisillä. Diabetesliiton tekemien kyselyjen mukaan lähes joka kolmas 40-64-vuotiaista diabeetikoista kokee diabeteksesta koituvat kustannukset melko suurena tai suurena taloudellisena rasitteena suhteutettuna taloutensa kokonaistilanteeseen. Joka viides samasta ikäryhmästä kertoo joutuneensa tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai hoitotarvikkeista rahan puutteen vuoksi.
- Katastrofaaliset terveysmenot on käsitteenäkin järkyttävä, ja niin sen pitääkin olla. Monelle on arkipäivää jättää hakeutumatta hoitoon palvelun asiakasmaksujen vuoksi tai jättää lääkkeet ostamatta, koska ei ole rahaa. Sairastamisen kustannukset voivat romuttaa elämänhallinnan ja toiveikkuuden, kommentoi Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic THL:n julkistamaa raporttia.
Hän muistuttaa, että järjestöt ovat jo vuosia puhuneet pienituloisten kohtuuttomasta terveysmenokuormasta. Pitkäaikaissairailla menot kasaantuvat vuodesta toiseen, ja esimerkiksi diabetesta sairastavien ei koskaan ole mahdollista pitää välivuotta terveysmenoista.
- Asiakasmaksulain uudistus on tuonut toivottuja helpotuksia, esimerkiksi suun terveydenhuollon maksuja lasketaan jatkossa maksukattoon. Kyse on kuitenkin aina kokonaisuudesta, ja terveysmenojen pienentämistä pitää määrätietoisesti jatkaa ja laajentaa, Tuominen-Lozic painottaa.
Lue lisää THL:n tiedotteesta 19.10.2021: Korkeat terveysmenot sekä puutteet terveyspalvelujen saatavuudessa ovat Suomessa verrattain yleisiä