Kansanterveyden suotuisa kehitys on hidastumassa

FinTerveys 2017 -tutkimuksen tulosten mukaan pitkään jatkunut suotuisa kansanterveyden kehitys on hidastumassa. Keskeisten kansantautien riskitekijät, kuten kohonnut verenpaine, kokonaiskolesteroli ja lihavuus ovat yhä erittäin yleisiä, vaikka kolesterolitasot ovatkin laskussa. Iäkkäiden elämänlaatu on parantunut, mutta toiminta- ja työkyvyssä aiemmin nähty nousujohteinen kehitys on hidastunut tai pysähtynyt.

Koulutusryhmien väliset terveyserot ovat edelleen selviä: useimpien terveyden ja hyvinvoinnin mittareiden mukaan korkea-asteen koulutuksen saaneet voivat parhaiten ja perusasteen koulutuksen saaneet huonoiten.

Tiedot selviävät laajasta FinTerveys-väestötutkimuksesta, johon kutsuttiin satunnaisotannalla noin 10 000 Suomessa asuvaa yli 18-vuotiasta henkilöä. Nyt tutkimuksesta julkaistaan tulokset 30 vuotta täyttäneestä väestöstä. Tästä ikäryhmästä tutkimukseen osallistui 71 prosenttia kutsutuista vuonna 2017.

Lihavuus lisääntyy, mutta paljon hyvääkin tapahtunut

Lihavuus on yleistynyt työikäisessä väestössä kuuden viime vuoden aikana. Jos sama kehitys jatkuu, lähes joka kolmannen ennustetaan olevan lihava 10 vuoden kuluttua. Vuonna 2017 lihavia (BMI ≥ 30 kg/m2) oli 26 prosenttia miehistä ja 28 prosenttia naisista.

FINRISKI-laskurilla laskettu kohonnut riski sairastua sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen seuraavan 10 vuoden aikana oli noin joka viidennellä 50–59-vuotiaalla miehellä sekä lähes joka toisella 60–69-vuotiaalla miehellä. Naisilla vastaavat osuudet olivat huomattavasti matalammat. Naisten riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa vasta 60. ikävuoden jälkeen.

Suomalaisten terveydessä on tapahtunut paljon hyvää. Kohonnut verensokeri ei ole yleistynyt väestötasolla vuosien 2011 ja 2017 välillä. Kolesterolitasot laskevat, mutta parantamisen varaa vielä on: 54 prosentilla miehistä ja 60 prosentilla naisista on kohonnut veren kolesterolipitoisuus.

Kansantautien riskitekijöiden, kuten kohonneen verenpaineen ja kolesterolitason mittauksia tehdään paljon, mutta toisaalta potilaiden hoidon toteutumista seurataan terveydenhuollossa vaihtelevasti ja esimerkiksi verenpainetta alentavia lääkkeitä käyttävistä alle puolella verenpaine on yleisten hoitotavoitteiden mukainen.

Masennusoireet ja iäkkäiden liikkumisvaikeudet yleisiä

Masennusoireet ovat yleistymässä: miehillä merkittäviä masennusoireita kokevien osuus on noussut 6 prosentista 9 prosenttiin ja naisilla 9 prosentista 13 prosenttiin vuosien 2011 ja 2017 välillä. Lääkärin toteamaa tai hoitamaa masennusta oli vuoden aikana ollut miehistä 6 prosentilla ja naisista 8 prosentilla.

Iäkkään väestön liikkumisvaikeudet ovat edelleen melko yleisiä, mutta vielä 80 vuotta täyttäneistäkin moni on kuitenkin varsin toimintakykyinen: lähes joka toinen arvioi pystyvänsä nousemaan portaita yhden kerrosvälin vaikeuksitta. Fyysisen toimintakyvyn ongelmia raportoivat jo 30–39-vuotiaat, joista joka kymmenes ei kykene juoksemaan 100 metriä vaikeuksitta. Fyysisen toimintakyvyn ongelmat yleistyvät naisilla iän myötä nopeammin kuin miehillä.

Iäkkäiden koettu elämänlaatu on ilahduttavasti parantunut, mitä voi osaltaan selittää esimerkiksi näköongelmien harvinaistuminen sekä aktiivinen läheisavun antaminen.  

Sairauksien ehkäisyä on vahvistettava

Terveyttä edistäviä valintoja tulee tukea sekä poliittisessa päätöksenteossa että asiakas- ja potilasneuvonnassa. Kansantauteja pitää ehkäistä ennen niiden ilmaantumista, jolloin samalla vältetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntarpeen kasvu ja kustannusten nousu. Sote-uudistuksessa terveyden edistämiseen on panostettava kuntien ja maakuntien yhteistyössä.

- Liikunta, terveellinen ravinto, riittävä yöuni, tupakoinnin ja päihteiden käytön välttäminen sekä kognitiivinen ja sosiaalinen aktiivisuus suojaavat useimmilta keskeisiltä kansanterveysongelmilta. Terveellisten elintapojen edistäminen onkin oleellista sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä laajemmin eri sektoreilla, toteaa tutkimusprofessori Seppo Koskinen.

Tutkimusta esitellään Kansanterveyspäivässä

FinTerveys 2017 - tutkimuksesta kerrotaan Kansanterveyspäivässä perjantaina 13.4.2018. Tilaisuutta voi seurata livenä ja jälkikäteen verkossa täällä.

Lähde: THL:n tiedote 13.4.2018

Palaa otsikoihin