Kansainvälinen rasvamaksapäivä 9.6.: Rasvamaksan parasta hoitoa on elämänmuutos

Joka neljännen suomalaisen maksa on rasvoittunut. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa Kansainvälisenä rasvamaksapäivänä 9. kesäkuuta, että rasvamaksa on todettava ajoissa, jotta sen eteneminen maksatulehdukseksi ja maksakirroosiin voidaan estää. Rasvamaksan parasta hoitoa on elämäntapamuutos.

Ylipaino, varsinkin vyötärölihavuus, sekä liikkumattomuus ovat merkittävimpiä rasvamaksan aiheuttajia. Rasvamaksaan sairastuneista 70 prosenttia on ylipainoisia, yli 75 prosentilla on tyypin 2 diabetes ja 20–80 prosentilla kohonneet veren rasva-arvot. Rasvamaksan taustalla voi olla myös geneettinen alttius. Seitsemällä prosentilla 45–74-vuotiailla rasvamaksa johtuu alkoholista.

Rasvamaksa tarkoittaa rasvan kertymistä maksasoluihin. Rasvamaksasta puhutaan, kun yli viisi prosenttia maksakudoksesta koostuu rasvasoluista.

Rasvamaksa ei aiheuta yleensä alkuvaiheessa oireita ja se todetaankin usein sattumalta. Rasvamaksan varhainen toteaminen on kuitenkin tärkeää, koska joka viidennellä sairastuneella maksan rasvoittuminen voi edetä maksatulehdukseksi, joka voi johtaa maksakirroosiin ja maksasolusyöpään. Rasvamaksa on maksasolusyövän tärkein syy. Rasvan kertyminen maksaan altistaa myös tyypin 2 diabetekselle, verenpaineen nousulle, veren rasva-arvojen muutoksille ja muille sairauksille.

Rasvamaksa voidaan todeta verikokeilla ja erilaisilla kuvantamistutkimuksilla kuten ultraäänitutkimuksella, elastografialla tai magneettikuvauksella.

Rasvamaksan parasta hoitoa on liikunta ja maltillinen painonpudotus. Jo viiden prosentin painonpudotus vähentää maksan rasvoittumista.

– Rasvamaksan hoitaminen kannattaa, sillä kun vatsaontelon rasvan saa laihdutettua pois, maksan muutokset voivat palautua, Teitto-Tuckett kannustaa.

Maksasairauteen sairastuneet kaipaavat enemmän tietoa ja ohjausta, selviää Munuais- ja maksaliiton teettämästä kyselytutkimuksesta. Yli puolet vastaajista koki tyytymättömyyttä tiedon ja ohjauksen saantiin diagnoosihetkellä

- Sairastuneen sitoutuminen omaan hoitoonsa vaatii ymmärrystä diagnoosista, omahoidon merkityksestä ja sairauden seurannasta. Tiedonpuute vaikuttaa jaksamiseen ja toimintakykyyn sairauden eri vaiheissa, Teitto-Tuckett kertoo.

Kyselytutkimuksen mukaan 55 prosenttia rasvamaksaan sairastuneista kertoo sairauden heikentäneen henkistä hyvinvointia ja 40 prosenttia sairauden vaikuttaneen toimintakykyyn.

Lähde ja lisätietoja: Munuais- ja maksaliiton tiedote 8.6.2022

Palaa otsikoihin