Ajankohtaista arkisto

13.6.2019

Juuri nyt on hyvä hetki kertoa elinluovutustahtonsa – Elinluovutuksella ei ole ikärajaa

Jokaisella on oikeus allekirjoittaa elinluovutuskortti. Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida. Myös ikääntynyt voi toimia elinluovuttajana ja pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen. Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti elinluovutukseen, mutta entistä harvempi on kertonut kantansa läheisilleen.


Suomalaisesta 85 prosenttia on valmis luovuttamaan elimensä kuolemansa jälkeen toisen ihmisen auttamiseksi. Ainoastaan 8 prosenttia kieltäisi luovutuksen. Suurin osa kieltäneistä eli 37 % ajattelee, että heidän elimensä eivät kelpaa luovutettavaksi.

- Omien elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida, eikä niitä kannata ainakaan aliarvioida. Kalenteri-ikää tärkeämpää on elinten kunto, jonka lääkärit tutkivat tapauskohtaisesti. Myös iäkäs ihminen voi olla elinluovuttaja, sanoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa.

Viime vuonna nuorin elinluovuttaja oli 2-vuotias ja vanhin 83-vuotias.

Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Tahto pyritään aina selvittämään, yleensä keskustelemalla omaisten kanssa. Vain runsas neljännes eli 28 prosenttia suomalaisista kertoi tietävänsä läheisensä elinluovutustahdon. Vielä kaksi vuotta sitten 44 % prosenttia sanoi tietävänsä läheisen mielipiteen.

Luvut selviävät Munuais- ja maksaliiton keväällä teettämässä kyselytutkimuksessa. Tutkimusta varten Kantar TNS Gallup haastatteli 1002 suomalaista maalis-huhtikuun vaihteessa.

- Kesä on hyvä aika ottaa oma elinluovutustahto puheeksi läheisten kanssa. Kun asiasta on kerran keskusteltu, se on hoidettu. Tahto kannattaa silti ilmoittaa perinteisellä paperisella elinluovutuskortilla tai vaikka Omakannassa.

Valtaosa suomalaisista eli 93 prosenttia tuntee elinluovutuskortin, mutta vain 24 prosenttia on allekirjoittanut sen.

Elinluovutukseen kieltäneistä 17 prosenttia ajatteli, että oma elin voitaisiin antaa jollekin, joka ei ansaitse sitä. Jyrkimmin asiaan suhtautuivat 18–24-vuotiaat.

- Elinluovutustahdossa voi kirjata ylös, jos ei halua luovuttaa jotain tiettyä elintä, mutta saajaa ei voi valita. Luovuttajan omaiset eivät koskaan saa tietää elinten saajaa, eikä elinsiirron saanut saa tietää luovuttajaa.

Toukokuun 2019 loppuun mennessä Suomessa oli tehty 197 elinsiirtoa. Uutta elintä odotti kuitenkin samanaikaisesti 571 ihmistä. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula.

Eniten Suomessa tehdään munuaissiirtoja, viime vuonna 238. Toiseksi eniten on maksansiirtoja, joita oli 66. Sydänsiirtoja oli ennätyksellisen paljon, sillä uuden sydämen sai 47. Keuhkonsiirtoja oli 18 ja haimansiirtoja 23. Lisäksi Suomessa tehtiin yksi elinsiirroiksi laskettava kasvojen kudostensiirto. Ohutsuolensiirtoja ei viime vuonna tehty lainkaan.

Elinluovutus lyhyesti

  • Jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole kieltänyt sitä. Tahto pyritään selvittämään ja siitä keskustellaan omaisten kanssa.
  • Myös iäkäs voi olla elinluovuttaja. Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida.
  • Jopa kuusi ihmistä voi saada uuden elimen samalta luovuttajalta.
  • Vuonna 2018 tehtiin 393 elinsiirtoa. Eniten oli munuaisensiirtoja.
  • Elinsiirtoa odottaa jatkuvasti noin 570 ihmistä.
  • Elinluovutuskortin voi tilata ilmaiseksi osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi.
  • Tahdon voi kirjata myös Omakantaan.

Elinluovutuskortti sosiaalisessa mediassa

Facebook @kyllaelinluovutukselle

Instagram @elinluovutuskortti

Twitter @elinluovutus


Palaa otsikoihin

Sivua viimeksi päivitetty: 21.9.2010