Ajankohtaista arkisto
Joka kolmannen dialyysihoidon aloittavan munuaisten vajaatoiminnan syy on diabetes
Suomen munuaistautirekisterin juuri julkaistu Vuosiraportti kertoo, että dialyysihoidon aloittaa yhä useampi suomalainen. Vuoden 2016 lopussa dialyysissä olevia ja munuaisensiirron saaneita oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Hoidossa olevien määrä on silti kymmenen prosenttia pienempi kuin muissa Pohjoismaissa.
Vuonna 2016 dialyysihoidon aloitti 559 uutta hoitoa tarvitsevaa. Dialyysi eli keinomunuaishoito korvaa osittain omien munuaisten toimintaa. Kymmenessä vuodessa dialyysissä olevien määrä on kasvanut 24 prosenttia ja vuonna 2016 dialyysin aloitti useampi kuin minään vuonna aiemmin. Miehiä hoidon aloittaneissa oli kaksi kertaa naisia enemmän. Yhteensä dialyysissä oli 1910 hoitoa tarvitsevaa.
Selvää yksittäistä syytä dialyysiä tarvitsevien määrän lisääntymiseen ei raportissa ole havaittavissa.
- Suomen väestö vanhenee ja sen myötä on odotettavissa, että dialyysihoitoa tarvitsee yhä useampi. Vuonna 2016 uusien dialyysiä tarvitsevien määrä oli kuitenkin odotettua suurempi kaikissa yli 20-vuotiaiden ikäryhmissä, kertoo Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Patrik Finne.
Joka kolmannen dialyysihoidon aloittavan munuaisten vajaatoiminnan syynä on diabetes. Toiseksi yleisin syy on glomerulonefriitti ja kolmanneksi yleisin monirakkulatauti.
Yhä useampi eli kolmasosa kaikista hoitoa tarvitsevista tekee dialyysin omatoimisesti kotona. Kotidialyysi on helpompi sijoittaa oman ja perheen arkeen kuin perinteisesti kolme kertaa viikossa yksikössä tehtävä hoito. Moni pystyy jopa käymään työssä dialyysihoidosta huolimatta.
Munuaisensiirron saaneita lähes 3000
Myös munuaisensiirron saaneiden määrä on lisääntynyt. Vuoden 2016 lopussa munuaisensiirron saaneita oli lähes 3000. Vuosittain munuaisensiirtoja on tehty viime vuosina noin 250, mutta uutta munuaista odottaa jatkuvasti yli 400 ihmistä.
Suomen munuaistautirekisteri on Munuais- ja maksaliiton ylläpitämä rekisteri, jossa on tiedot Suomen dialyysissä olevista ja munuaisensiirron saaneista. Sen kattavuus on 97–99 prosenttia. Rekisterin toiminta rahoitetaan Veikkauksen tuotoista. Osa rahoituksesta tulee Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Munuais- ja maksaliitolta.
Suomen munuaistautirekisterin Vuosiraportti 2016 löytyy täältä.
Lähde: Munuais- ja maksaliiton tiedote 7.2.2018