Ajankohtaista arkisto

12.12.2018

Ilokin voi sekoittaa hoitotasapainon - lue juttu tuoreimmasta Diabetes-lehdestä

Diabetes-lehti 0618 kansiKatso Diabetes-lehden toimitussihteerin poiminnat vuoden viimeisen lehden laajasta sisällöstä:

Tyssääkö työnhaku diabetekseen?

Sami Korkka on työtä etsiessään törmännyt erikoisiin käsityksiin diabeteksesta. Joissakin yrityksissä sairaus tuntuu olevan automaattisesti este työn saamiselle. Hän ei kuitenkaan halua salata diabetestaan työtä hakiessaan. Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo Diabetesliitosta muistuttaa, että uusien hoitovälineiden ja lääkkeiden ansiosta verensokeritaso on yhä helpompi pitää tasaisena myös vaihtelevissa ja raskaissa työoloissa.

Jäsen: lue juttu verkkolehdestä


Vakava sairaus käynnisti muutoksen Leif Wikholmin elämässä

Nuorempana Leif Wikholm halusi ihanteellisesti muuttaa maailmaa ja Posti-Tele -konsernin viestintäjohtajana toimiessaan hän johti monenlaisia työelämän muutosprosesseja. Vaikein on ollut diabeteksen lisäsairauksien aiheuttama henkilökohtainen muutosprosessi. - Minun oli muututtava, jotta jaksaisin loppuelämäni, hän sanoo.

 

Tom Vorselman: Maalla on mukavaa

Diabeteskaupan perustaja ja toimitusjohtaja Tom Vorselman muutti perheensä kanssa maalle hevosten vuoksi. Kiireinen työ diabetestuotteiden verkkokaupassa unohtuu, kun hän siivoaa hevostalleja, nostelee heinäpaaleja ja ulkoiluttaa hevosia. Verkkokauppa on asiakkaiden toiveesta laajentunut myös varastomyyntiin, ja yritys työllistää nyt Vorselmanin lisäksi kaksi työntekijää.

Jäsen: lue juttu verkkolehdestä

 

Matemaatikko Laura Elo auttaa lääkäriä ja potilasta

Matemaatikko Laura Elo uskoo, että tyypin 1 diabeteksen taustalla on monenlaisia tekijöitä, joiden selvittämiseen tarvitaan tutkijoita monen tieteen alalta. Laskennallisilla mallinnusmenetelmillä ja riskilaskureilla erilaisissa tutkimuksissa kertyneestä datasta pystytään seulomaan tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi diabeteksen ja syövän sairastumisriskin määrittelyssä ja yksilöllisesti kohdennettujen hoitomenetelmien kehittämisessä.

Jäsen: lue juttu verkkolehdestä

 

Suomi on hyvä maa synnyttää – diabeetikollekin

Synnyttäminen on Suomessa maailman turvallisinta niin synnyttävälle äidille kuin syntyvälle lapsellekin. Vakavat ongelmat ovat erittäin harvinaisia tehokkaan, neuvolassa ja äitiyspoliklinikalla tapahtuvan odottavien äitien seurannan ansiosta. Diabetesta sairastavan raskautta seurataan erityisen tarkasti raskauden alusta asti.

 

Syyllisyydentunteet eivät kuulu ruokapöytään

Joulukauden ruokailuista ei pidä tuntea syyllisyyttä tai stressiä. Vaikka jouluna tulisi syötyä tavallista enemmän, se ei horjuta diabeteksen hoitotasapainoa tai painonhallintaa kuin hetkellisesti, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo. Hän toivoo kuitenkin, että ihmiset nauttisivat jouluna muustakin kuin syömisestä: vapaa-ajasta, yhdessäolosta, rentoutumisesta ja liikkumisesta.


Nyrkkeilystä eväitä elämään

Roni Reimi arvelee, että ilman nyrkkeilyn mukanaan tuomaa elämänkokemusta hän saattaisi olla vähän tappelijatyyppi. Kilpauran taakseen jättänyt nuori mies käy edelleen treenaamassa kolmesti viikossa. Roni on myös kova lukemaan ja kuuntelee mielellään tutkivan journalismin podcasteja. Hänen ehdoton suosikkinsa on edesmennyt toimittaja Perttu Häkkinen.

Jäsen: lue juttu verkkolehdestä

 

Esko Vauhkonen: Huomasin, etten ole kuolematon

Diabetes vaikuttaa monin tavoin myös mielialaan, eikä edes ammattilaiselle ole aina helppoa arvioida, milloin kyse on masennuksesta, hoitoväsymyksestä tai sairauteen sopeutumisesta. 30-vuotias Esko Vauhkonen sanoo, että diabetes on iso lisäkuormittaja elämässä, jos muut palikat eivät ole kunnossa. Diabetekseen voi joutua sopeutumaan uudelleen aina, kun elämäntilanne muuttuu.


Mindfullness-harjoitukset toivat mielenrauhan

Tiina Leppämäki on saanut paljon apua mindfulness-harjoituksista paniikkihäiriöoireisiin ja raskausdiabeteksen aiheuttamaan stressiin. Harjoitukset rauhoittivat sekä kehon että mielen.


Aktiivisen liikkujan diabetes

Aktiivinen liikkuja, 63-vuotias Armi Mehto sai noin kymmenen vuotta sitten yllätyksekseen tiedon kakkostyypin diabetekseen sairastumisesta. Nelisenkymmentä vuotta aikaisemmin hänen verensokerinsa oli tosin ollut raskausaikana koholla, ja jo silloin hänelle sanottiin, että hänellä on piilevä diabetes. - Diabetes ei ahdista minua, mutta se on takaraivossa oleva pieni kotipoliisi, joka muistuttaa silloin, kun olen lipsahtamassa, Mehto sanoo.


Aku on 4 mittauksen ja yhden yksikön judoka

Judoka Aku Laakkonen pyrkii lajissaan huipulle. Se vaatii paljon treenaamista ja tarkkaa verensokerin hoitamista. Kymmenvuotiaana diabeteksen sairastunut Aku ei ole koskaan nähnyt diabetesta mitenkään negatiivisessa valossa. - Ajattelen, että jos en hoida itseäni, se on sama kuin häviäisin diabetekselle, hän sanoo. Ja hän haluaa olla voittaja, sekä judossa että diabeteksessa.

Kaikille avoin juttu: lue verkkolehdestä

 

Tavoitteena hyvä elämä

Lasten ja nuorten hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi FinDiabKids-koulutukseen osallistuneissa klinikoissa. - Jos lääkkeen avulla saataisiin aikaan yhtä iso muutos, se olisi sensaatio, erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta huomauttaa.

Suuri muutos on tapahtunut myös siinä, miten diabetesta sairastava lapsi tai nuori läheisineen kohdataan poliklinikkakäynnillä. Heille pyritään tarjoamaan yhä henkilökohtaisempaa tukea omahoitoon.


Eduskuntaa lobbaamassa

Kouvolan diabetesyhdistyksessä seurataan valppaana päivän politiikkaa ja erityisesti sote-uudistuksen käänteitä. Syksyllä yhdistyksen 20 jäsentä teki lobbausretken eduskuntaan. Puheenjohtaja Olavi Ropposen suurin toive on, että kaikki diabeetikot järjestäytyisivät. Mitä enemmän yhdistyksessä on jäseniä, sitä paremmin tärkeät asiat saadaan läpi päätöksenteossa, hän sanoo.


Ykkösklubi on nuorten oma juttu

Haluaisitko tutustua muihin nuoriin, joilla on diabetes? Jos vastasit myöntävästi, Ykkösklubi on juuri sinua varten. Ykkösklubin kummit toimivat diabeetikkonuorten ryhmäohjaajina, mutta nuoret itse ovat toiminnan ydin ja moottori.



Liity jäseneksi tai tilaa lehti

Kun liityt diabetesyhdistyksen ja sitä kautta Diabetesliiton jäseneksi, saat Diabetes-lehden kotiisi kannettuna pelkän jäsenmaksun hinnalla ensimmäisen jäsenyysvuotesi ajan. Myöhemmin voit tilata kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän lehden edulliseen 15 euron jäsenhintaan.

Verkossa ilmestyvä Diabetes-lehden verkkoversio on maksuton kaikille jäsenillemme, ja osa verkkolehden jutuista on avoimia kaikille.

Jos haluat tilata pelkän lehden, voit tehdä tilauksen tällä lomakkeella. Vuosikerran hinta on 40 euroa.


Palaa otsikoihin

Sivua viimeksi päivitetty: 21.9.2010