Ajankohtaista arkisto

19.2.2015

Ikäihmisten ravitsemus – edistää hyvinvointia vai ajaa virheravitsemuksen noidankehään?

Hyvä ravitsemustila nopeuttaa sairauksista toipumista ja parantaa vireyttä sekä elämänlaatua. Ikäihmisten ravitsemusongelmat, kuten yli- tai aliravitsemus tai ravintoaineiden puuttuminen, voivat johtaa pitkittyessään virheravitsemuksen noidankehään, jossa laihtuminen, toimintakyvyn heikkeneminen ja erilaiset sairaudet seuraavat toistaan. Heikkokuntoisten kotona asuvien vanhusten ateriapalveluissa tarvitaan rohkeutta tehdä asioita yhdessä uudella tavalla.

- Yhteiskunta haluaa ikääntyneiden asuvan omassa kodissaan erilaisten palveluasumusmuotojen sijaan. Tukeeko se myös kotona asumista monipuolisen ja houkuttelevan ateriapalvelujen avulla? Miksi nykykehitys useiden kuntien ravitsemispalveluissa ei ole ikääntyneiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn turvaamisen kannalta lainkaan suotuisa, kysyy Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeiden projektipäällikkö Sari Koski.

Ateriapalvelun hinta nousee Helsingissä, mutta palvelut suppenevat ja leipäkin jää pois pöydästä, Ilta-Sanomat uutisoi maanantaina. Keskustelu jatkui keskiviikkona eri kuntien ateriapalvelujen hintoja ja sisältöjä vertailemalla.

- Ateriapalvelun ruoka on kallista, hinta-laatusuhde ei ole kunnossa, ravitsemustieteen dosentti ja Gerontologinen ravitsemus Gery ry:n Voimaa ruuasta -projektin vetäjä Merja Suominen arvioi.

Ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteitä Suominen kuvaa seuraavasti:

  1. Vanhus tarvitsee ravitsemuksellisesti laadukasta ruokaa.
  2. Erityisesti proteiinin saantiin on kiinnitettävä huomiota.
  3. Ruoan tulee olla maistuvaa ja aistinvaraisesti houkuttelevaa.
  4. Ateriapalveluna tarjottavan ruoan tulee olla hinnaltaan vanhukselle edullista, sillä monella on pieni eläke.
  5. Kotihoidon pitäisi pystyä huolehtimaan siitä, että vanhus todella syö toimitetun aterian.

- Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kulmakivi on monipuolinen, sopivasti energiaa sisältävä, maukas ja houkutteleva ruoka. Ateriapalveluiden tuottajat vakuuttavat, että heidän toimittamansa ruoka täyttää ravitsemussuositukset ja että säilyvyyskokeet on tehty, Sari Koski sanoo.

Kosken mukaan näissä lausunnoissa toteutuu kuitenkin vain kaksi ensimmäistä ikääntyneiden ravitsemuksen tärkeimmistä asioista.

- Keskusteluun pitäisi nostaa myös kolme jälkimmäistä. Monelle ikääntyvälle on varsin suuri kynnys siirtyä ateriapalvelun asiakkaaksi. Sen tehdessään antaa pois jotain itsemääräämisoikeudestaan. Miten yhteiskunta pystyy tukemaan ikääntyneen elämänlaatua hänen myöntyessään siihen, että joku toinen määrää minkälaista ruokaa hän syö päivittäin, Koski pohtii.

Ikääntyneitä ei saa niputtaa

Ikääntyneitä ei voi niputtaa samaan nippuun ruuan ja ravitsemuksen suhteen, Koski huomauttaa. Osalla ikääntyneistä on ylipainoa, joka saattaa johtaa valtimoterveysongelmiin, kuten sydämen tai aivojen verenkierron häiriintymiseen tai tyypin 2 diabetekseen.

Kuitenkin suuremmalla osalla ikääntyneistä uhkana on alipaino ja aliravitsemus. Monilla ruokahalu heikkenee ikääntymisen myötä. Ruokahalun heikkenemisen taustalla voivat olla myös masennus, muistisairaudet, hampaiden ja suun ongelmat tai runsas lääkitys.

- Ravitsemustila, ruokailu ja ravinnonsaanti ovat näin kiinteästi yhteydessä ikääntyneiden terveydentilaan ja toimintakykyyn ja myös kotona pärjäämiseen. Siksi on tärkeää keskustella yhteiskunnassa siitä, miten meillä ikääntyneiden ateriapalvelut toteutetaan ja miten yhä paremmin pystyttäisiin yhteistyössä varmistumaan siitä, että kotiin toimitettu ruoka myös syödään, Koski arvioi.

- Tämä on meidän kaikkien asia, ja siihen olisi hyvä kytkeä kuntien ruokapalvelutuottajien ja kotipalvelun lisäksi myös ikääntyneen lähipiiri ja muuta kautta löytyvät mahdollisuudet. Mahdollisuuksia voisi löytyä erilaisten vapaaehtoisyhteisöjen ja järjestöjen vertaistoiminnan kautta. Tarvitaan vain ripaus inhimillisyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä rohkeutta tehdä asioita yhdessä uudella tavalla.

Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteisen Yksi elämä -hankkeen tavoitteena on tehdä terveydestä ja hyvinvoinnista positiivinen ja haluttava asia, ja saada sitä kautta kansalaiset itse edistämään terveyttään ja hyvinvointiaan. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.



Palaa otsikoihin

Sivua viimeksi päivitetty: 21.9.2010