Hyvä hoito hillitsee diabeteksen aiheuttamia kustannuksia

Maailman diabetespäivän tiedote 14.11.

Uusia diabeetikoita tunnistetaan vuosittain yhä enemmän, ja siksi diabeteksen hoitoon kuluu rahaa vuosi vuodelta enemmän. Paras tapa hillitä kustannusten kasvua on hoitaa diabetesta hyvin, jolloin vältetään myös inhimillisesti kalliita lisäsairauksia. Tehostunut seulonta on tuonut hoidon piiriin yhä useamman tyypin 2 diabeetikon, ennen kuin lisäsairauksia on päässyt kehittymään.

Diabeteksen hoidon kustannuksista puhuminen on tärkeää siksi, että ymmärrettäisiin tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn sekä kaikkien diabeetikoiden hyvän hoidon ja ohjauksen merkitys. Kun diabetes on hyvässä hoidossa, diabeetikko saa nauttia paremmasta elämänlaadusta ja samalla säästyy yhteiskunnan varoja.

Kustannusten hallinta ei ole helppoa, sillä diabeetikoiden määrä kasvoi vuodesta 1997 vuoteen 2007 yli 100 000 ihmisellä, yli 300 000:een. Lisäksi on arvioitu, että noin 200 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Kaikkiaan siis 10 %:lla suomalaisista on diabetes.

Diabeetikoiden kokonaismäärä kasvoi vuodesta 1997 vuoteen 2007 peräti 66 %. Uusia tyypin 1 diabeetikoita diagnosoitiin liki 2 000 vuonna 2007. Uusia tyypin 2 diabeetikoita diagnosoitiin samana vuonna melkein 29 000.

Kalliit lisäsairaudet estettävissä

- Vuonna 1997 uusista tyypin 2 diabeetikoista puolella oli jo diagnoosivaiheessa jokin diabeteksen aiheuttama lisäsairaus. Varhentuneiden diagnoosien ansiosta vuonna 2007 sellainen oli enää murto-osalla, kertoo laatuasiantuntija Sari Koski Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmasta Dehkosta.

Sairaanhoidon kustannusten hallinnan kannalta on erittäin tärkeää estää diabetekseen läheisesti liittyviä lisäsairauksia, sillä niiden hoito maksaa paljon. Lisäsairauksien estämisessä on jo onnistuttukin, sillä diabeetikot elävät entistä pidempään.

Diabeetikoiden joukossa kuolleisuus ensimmäiseen sydäninfarktiin on huomattavasti korkeampi kuin väestössä keskimäärin. Kehitys on kuitenkin ollut myönteistä, sillä yhä harvempi diabeetikko saa sydän- tai aivoinfarktin. Jalka-amputaatioiden määrä on pitkään laskenut, mutta vuoden 2004 jälkeen suotuisa kehitys on pysähtynyt.

Hoitovälineet vain 3 % kokonaiskustannuksista

Diabeetikoiden sairaanhoidon aiheuttamat kustannukset ovat kasvaneet peräti 83 % kymmenvuotiskautena 1998-2007. Kaksi vuotta sitten diabeetikoiden sairaanhoidon kokonaiskustannukset olivat 1 351 miljoonaa euroa. Vuodesta 1998 vuoteen 2005 myös diabeetikkokohtaiset kustannukset nousivat, mutta sen jälkeen kustannukset yhtä diabeetikkoa kohden ovat hiukan laskeneet. Nämä luvut kertovat siitä, että kustannusten kasvu johtuu pääasiassa diabeetikoiden määrän kasvusta.

Diabeetikoiden hoidon kokonaiskustannuksista erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto ottavat kumpikin 36 %:n osuudet, yhteensä siis 72 %. Lääkkeisiin menee 25 %. Loput 3 % kuluvat hoitovälineisiin, muun muassa verensokerin mittaustarvikkeisiin.

- Nyt vihdoinkin pitäisi ymmärtää, että liuskoista ei pidä säästää! Jos halutaan säästää, pitää hoitaa hyvin, Sari Koski toteaa.

Edellä esitetyt luvut ja tiedot ovat peräisin Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998–2007 -tutkimuksesta ja Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen -tutkimuksesta. Tutkimukset on tuottanut Diabetesliiton koordinoima Suomen kansallinen diabetesohjelma Dehko.

Lähteet:

FinDM II
Sund R & Koski S. Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen – Tekninen raportti. Suomen Diabetesliitto. 2009.

CoDiF
Jarvala T, Raitanen J & Rissanen P. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998 – 2007. Suomen Diabetesliitto. 2009.

Palaa otsikoihin