Ajankohtaista arkisto
Huhtikuun Diabetes ja lääkäri -lehti: Koronapandemia heikensi tyypin 2 diabeteksen varhaista tunnistamista, seurantaa ja hoitoa
Koronapandemia vaikutti merkittävästi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintaan sekä aiheutti muutoksia palvelujen saatavuuteen ja käyttöön. Diabetesdiagnoosin viivästyminen koronapandemian aikana voi jättää pitkät jäljet ihmisen elämään ja vaikeuttaa hyvän hoitotasapainon saavuttamista pysyvästi. Monien pitkäaikaissairauksien diagnoosimäärät vähenivät koronavuosina. Vuonna 2020 tyypin 2 diabetesta diagnosoitiin Suomessa 16 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Muissa maissa diagnoosit vähenivät Suomea enemmän, jopa 50 prosenttia.
Yksilölle diabetesdiagnoosin viivästyminen tarkoittaa, että sairaus kehittyy toteamatta. Terveydenhuoltoon se kerryttää hoitovelkaa: kun diagnoosit viivästyvät ja hoitotoimet siirtyvät, sairaudet vaikeutuvat ja hoito on usein kalliimpaa.
- Diabetesdiagnoosin viivästyminen voi vaikeuttaa pysyvästi hyvän hoitotasapainon saavuttamista, Itä-Suomen yliopiston terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen kirjoittaa huhtikuun Diabetes ja lääkäri -lehdessä.
Koronaviruspandemian vaikutukset diabeteksen tunnistamiseen ja hoidon seurantaan Suomessa -artikkeli pohjautuu IMPRO-tutkimushankkeeseen, jossa tutkittiin pandemian aikaisten muutosten vaikutuksia pitkäaikaissairauksien tunnistamiseen.
Potilasjärjestöt, kuten Diabetesliitto, ovat viestineet aktiivisesti hoitovelan vaaroista. Huoli on osoittautunut aiheelliseksi tutkimustiedon valossa.
Seurantakäyntien määrä palautui nopeasti entiselle tasolle
Koronapandemia vaikutti myös niiden ihmisten hoitoon, joiden sairaus oli todettu aiemmin. Sen lisäksi, että palveluihin pääsy vaikeutui, potilaiden kynnys hoitoon hakeutumiseen kasvoi.
Diabeteksen seurantakäyntien määrä palautui kuitenkin melko nopeasti tiukimpien rajoitusten hellitettyä. Laatikaisen mukaan on mahdollista, että lyhytaikaisten seurannan huonone-misjaksojen merkitys jää lopulta vähäiseksi.
Laatikainen pitää tärkeänä, että koronapandemian pitkäaikaisia vaikutuksia muihin sairauksiin seurataan ja arvioidaan, jotta tulevaisuudessa osataan varautua akuutteihin, terveydenhuoltoa mittavasti kuormittaviin tilanteisiin.
Diabetes ja lääkäri -lehden 2/2023 muita aiheita:
- Teknologia kehittyy – pysyykö mieli mukana? Päätösvallan luovuttaminen älypumpulle on osalle potilaista vaikeaa.
- Näkökulma: Sanat ovat vahva lääke. Terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä käyttää kieltä tietoisesti ja huolellisesti.
- Diabeteshoitajat: Hoitajasta terveysvalmentajaksi. Omahoidon onnistuminen edellyttää ohjausta antavilta sairaan- ja terveydenhoitajilta hyviä valmennustaitoja.