Huhtikuun Diabetes-lehti on pullollaan kiinnostavia tarinoita

Huhtikuun Diabetes-lehti on ilmestynyt. Vuoden toinen numero sisältää runsaasti luettavaa kaiken ikäisille tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoille läheisineen.

Alle on koottu makupaloja tuoreen lehden sisällöstä. Kun haluat lukea jutut kokonaisuudessaan, tilaa Diabetes-lehti. Jos liityt diabetesyhdistyksen jäseneksi, saat liittymisvuoden lehdet ilmaiseksi. Lehden normaali tilaushinta vuonna 2013 on jäsenille 14 e/vuosi ja ei-jäsenille 40 e/vuosi.

Helpotusta hoitoon tekniikasta?

Diabeteksen hoidon tueksi on nykyisin saatavilla monenlaisia laitteita ja ohjelmia. Kysyimme muutamilta diabeetikoilta, millä tavalla he hyödyntävät uutta omahoitotekniikkaa. Haastattelimme myös laitteiden ja tekniikoiden kehittelijöitä: milloin saadaan esimerkiksi ihoa rikkomaton verensokerimittari?

Sensorointi hälventää pelkoja

Verensokerin jatkuva seuranta eli sensorointi antaa avaimia omahoidon pulmien ratkomiseen, kuten yöllisiin mataliin verensokereihin, verensokerin laskusta varoittavien oireiden puuttumiseen ja epäsäännöllisen työn tai liikuntaharrastuksen sovittamiseen hoitoon. Sensorointilukemiin ei kannata kuitenkaan reagoida liian herkästi, jottei verensokeri joudu voimakkaaseen heiluriliikkeeseen, tähdentää endokrinologi Päivi Hannula.

Apua painonhallintaan netistä ja älypuhelimesta

Myös laihduttaja voi saada tukea nykytekniikasta, mutta varsinainen kilojen pudottaminen jää aina ihmisen itsensä tehtäväksi. - Painonhallintapalveluista hyötyy, jos mieltää ne työkaluiksi, jotka auttavat arvioimaan ja työstämään omaa syömistä ja liikkumista, psykologi ja terveydenhuollon kouluttaja Riikka Turku sanoo.

Erilaisia ohjelmia elämäntapamuutosten avuksi on tarjolla varsin paljon, myös älypuhelimiin.

Yhteiskunnan turvaverkot pettivät

Helsinkiläinen nelikymppinen freelance-kääntäjä ja opas on tippunut käytännössä kaikkien yhteiskunnan turvaverkkojen läpi. Hän sairastaa diabeteksen lisäksi neljää muuta autoimmuunisairautta, ja hänellä saattaa olla useita täysin ennakoimattomia hypoglykemioita vuorokaudessa, jotka tekevät työnteon mahdottomaksi. Hän toivoisi saavansa edes osittaisen työkyvyttömyyseläkkeen, mutta nyt hän saa vain vammaistuen perusosaa 89 euroa kuukaudessa.

Mitä geenitesti kertoo?

Kaupallisten diabetesriskiä mittaavien geenitestien informaatioarvo on pieni. - Elintavat ja lähisukulaisten sairastuminen kertovat geenitestiä luotettavammin omasta sairastumisalttiudesta, tutkimusprofessori Markus Perola sanoo.

Mutta onko geenitesteistä mitään hyötyä?

Sydänmerkki-tuotteita jo 13 vuotta

Sydänmerkki on auttanut suomalaisia tekemään ravitsemuksellisesti parempia valintoja ruokaostoksilla jo 13 vuotta. Ostoskorin täyttäminen Sydänmerkki-tuotteilla onnistuu vaivattomasti, sillä merkin käyttöoikeus on jo lähes tuhannella tuotteella 43 tuoteryhmässä.

Sydänmerkin voi saada myös ammattikeittiön valmistama, kriteerit täyttävä ateriakokonaisuus.

Diabeteksen kanssa tarkkana sairaalahoidossa

Diabeetikko ei voi sairaalahoidossakaan luopua omahoidosta. Kun on kyse verensokerin mittaamisesta ja insuliiniannoksista, koskaan ei voi olla liian tarkkana. Läheltä piti -tilanteita on ollut, kertovat haastateltavamme.

- Kaikilla sairaalan osastoilla hoidetaan jatkuvasti diabeetikoita, ja diabeteksen lisäkoulutusta tarvitaan. Suositeltavaa olisi, että joka osastolla olisi yksi diabeteksen vastuuhoitaja, sisätautien erikoislääkäri Pirkko Nyländen sanoo.

Matkalla mieheksi

Henri eli murrosikäisenä päivän kerrallaan, eikä tulevaisuus paljon kiinnostanut. Koulunkäynti ei maistunut, mutta alkoholi senkin edestä. Muutaman kerran poika vietiin ambulanssilla sairaalaan. Nyt parikymppisenä hän suorittaa varusmiespalvelua ja haaveilee urasta armeijassa. Mitä oikein tapahtui, siitä kertovat Henri ja hänen äitinsä.

Kipu vailla varoitustehtävää

Äkillinen kipu varoittaa ja suojelee, mutta on olemassa myös pitkittynyttä kipua vailla varoitustehtävää. Sopiva lääkitys voi auttaa, mutta joskus tarvitaan myös psykologista ja kirurgista hoitoa.

- Kivusta ja särystä kannattaa mainita lääkärille. Useimmiten tutkimusten avulla päästään perille, mistä on kysymys. Jos selitystä ei löydy, silloin kipu on toiminnallistyyppistä, neurologi Hanna Harno kertoo.

Diabeteksen hoidossa kunto ratkaisee, ei ikä

Ikääntyminen tuo diabeteksen hoitoon omat haasteensa: voi tulla muistiongelmia, hypoglykemian oireet voivat vaimentua, liikkuminen vähenee.

- Tässä vaiheessa mahdollisimman normaalien verensokeriarvojen tavoittelu ei ole enää yhtä tärkeää kuin ennen, tavoitearvoja voi väljentää, professori Timo Strandberg sanoo.

Liikunta sen sijaan on tärkeää niin pitkään kuin ihminen siihen jotenkin vain kykenee. Se pitää yllä fyysistä toimintakykyä, parantaa sokeriaineenvaihduntaa ja virkistää.

Pesosen ja Viirun leppoisa elämä

Näyttelijä Jouni Jalarvo esitti kolmentoista vuoden ajan tunnetun lastenkirjan Pesosta, ja Kotkassa monet tuntevat hänet nimenomaan Pesosena. - Minnekäs jätit Viirun, häneltä kysytään kauppareissulla. Viiru on se kujeileva katti, joka ei kestä kyllästyttäviä asioita.

Yksitoistavuotiaana diabetekseen sairastunut Jalarvo on selvinnyt hyvin pitkän uransa aikana, vaikka näyttelijän fyysinen työ ja kaksiosainen työpäivä vaativat paljon diabeetikolta. Diabetesta hän, terve mies, ei halua muutenkaan harrastaa.

Palaa otsikoihin