Ajankohtaista arkisto
Henkilön eläessään ilmaisema tahto paremmin esiin elinluovutuksissa
Kuolleelta tapahtuvaa elimien, kudoksien ja solujen irrottamista koskevaa suostumussäännöstä muutetaan. Tavoitteena on lisätä elinsiirtoja ja painottaa elinluovuttajan omaa näkemystä elinten ja kudoksien irrotukseen toisen ihmisen hoitoa varten. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi tiistaina 1. kesäkuuta asiaa koskevan mietinnön (StVM 13/2010).
Elimiä, kudoksia ja soluja saa irrottaa, jos vainaja ei ole elinaikanaan oletettavasti vastustanut toimenpidettä. Henkilön eläessään ilmaisemaa näkemystä on noudatettava. Alaikäisen ja täysi-ikäisen vajaavaltaisen osalta edellytetään, että huoltaja tai lähiomainen ei vastusta luovutusta silloin kun vainaja ei ole elinaikanaan ollut kykenevä muodostamaan käsitystään asiasta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perusteltuna, että päätös elinten irrottamisesta toisen henkilön sairauden tai vamman hoitoa varten tehdään vainajan elinaikanaan ilmaiseman tahdon tai oletetun tahdon mukaisesti. Niissä maissa, joissa irrottaminen perustuu vainajan oletettuun suostumukseen eikä omaisilla ole oikeutta kieltää irrottamista, on selvästi enemmän elinluovuttajia kuin Suomessa.
Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 24/2010) perusteella hallituksen esityksen muuttamista siten, että ennen elinten irrottamista on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä vainajan oma elinaikainen käsitys asiasta. Valiokunta korostaa, että luovutus voidaan toteuttaa, jos vainajan elinaikaista mielipidettä ei luovutuksen toteuttamiseen käytettävissä olevan ajan kuluessa pystytä selvittämään.
Elävän elin- ja kudosluovuttajan tutkimukset ja hoito säädetään maksuttomiksi, jotta luovutus ei estyisi taloudellisista syistä. Jos työnantaja maksaa luovuttajalle elinluovutuksesta aiheutuvalta työkyvyttömyysajalta palkkaa, voidaan sairausvakuutuslain mukainen päiväraha maksaa luovuttajan sijasta työnantajalle. Valiokunta pitää tarpeellisena, että pikaisesti selvitetään mahdollisuudet koko ansionmenetyksen korvaamiseen luovuttajalle tai hänelle palkan maksaneelle työnantajalle esimerkiksi tartuntatautilainsäädännössä sovellettavan korvauskäytännön mukaisesti.
Elinsiirtoja tehdään Suomessa vuosittain vajaat 400, joista kiinteiden elinten siirtoja on vajaa 300 ja luuytimensiirtoja runsas 100. Tällä hetkellä Suomessa elää yli 3 500 siirteen saanutta potilasta. Elinsiirtojonoissa on yli 300 ihmistä ja vuosittain noin 5–10 prosenttia jonottavista ihmisistä kuolee siksi, että heille ei ole löytynyt ajoissa siirrettävää elintä.