Ajankohtaista arkisto
Hätätilanteita ehkäistään diabeetikkolapsen hyvällä hoidolla
Helsingin Sanomissa on viime päivinä käyty runsaasti keskustelua diabetesta sairastavien lasten asemasta koulussa.
Koululaisten diabetes on pääosin tyypin 1 diabetesta. Tyypin 1 diabeteksessa haiman insuliinia tuottavat beetasolut ovat kokonaan tuhoutuneet ja elimistön oma insuliinintuotanto loppunut. Tällöin lapsen elämää välittömästi ylläpitävänä korvaushoitona on insuliini, joka annetaan joko pistoksina tai pumppuhoitona. Diabeteksen hoito on insuliinin, ravinnon hiilihydraattien ja liikunnan keskinäistä yhteensovittamista.
Lapsella on oikeus terveydenhuoltolain sekä perusopetuslain mukaan turvalliseen koulupäivään. Hätätilanteita voidaan pitkälti ennalta ehkäistä. Diabetesliitto on ollut mukana asiantuntijana valmistelemassa sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön ja Kuntaliiton toimintamallia koulupäivän aikaisesta diabeteksen hoidosta.
Toimintamallin mukaan jokaiselle diabeetikolle laaditaan koulun, huoltajien ja lapsen hoitoyksikön edustajan välisessä yhteisneuvottelussa lääkehoitosuunnitelma. Lääkehoitosuunnitelma on lapsen tarpeisiin perustuva selkeä ohje, jota noudattamalla lapsen diabeteksen hoito koulussa onnistuu siten, että lapsen hoitotasapaino pysyy mahdollisimman hyvänä koulupäivän aikana ja hätätilanteilta vältytään.
Selkeiden ohjeiden lisäksi jokainen aikuinen saa tarvitsemansa perehdytyksen diabetekseen liittyviin toimiin. Näin myös diabetekseen liittyviin toimiin osallistuva aikuinen voi tuntea olonsa turvalliseksi.
Diabeteksen lääkehoitoon liittyvät toimet - verensokerin mittaus, insuliinin pistäminen sekä hiilihydraattien laskenta - eivät edellytä terveydenhuollon ammatillista tutkintoa. Toimet ovat maallikon opittavissa.
Liian matala verensokeri ja äärimmillään tajuttomuuteen johtava insuliinisokki ovat diabeteksen äkillisiä komplikaatioita ja mahdollisia myös koulupäivän aikana. Tajuttomuus on aina hengenvaarallinen tila. Lapsen joutuessa tajuttomaksi aikuisen velvollisuus on auttaa. Lääkehoitosuunnitelmassa sovitaan myös se, kuinka hätätilanteissa toimitaan.
Vastuu diabeteksen hoidosta on aina aikuisella, vaikka lapsi teknisesti osaisi mitata verensokerin tai pistää insuliinin itse. Lapsi tarvitsee aikuisen apua arvioimaan insuliinin annosta ja syötävien hiilihydraattien määrää mitatun verensokeriarvon perusteella.
Diabeetikkolapsi on ensisijaisesti lapsi. Se, miten ympärillä olevat aikuiset suhtautuvat hänen diabetekseensa viestittää lapselle sitä, kuinka hyväksyttävä ja tärkeä hän ihmisenä on.
Riitta Vuorisalo
Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija
Suomen Diabetesliitto
p. 0400 723 667
riitta.vuorisalo(at)diabetes.fi
Lue myös nämä:
Diabeetikko koulussa ja päivähoidossa
Diabetesta sairastavan ensiapu (pdf) (291.1 KB)