Geenitesti on huono tapa mitata diabetesriskiä

Verensokerin kohoaminen voi johtua eri syistä. Diabetes on yhteinen nimitys tilalle, jossa henkilön verestä mitattava glukoosipitoisuus eli verensokeri on pysyvästi kohonnut yli sovitun rajan eli 7.0 mmol/l ennen ateriaa ja 11.1 mmol/l aterian jälkeen. Yksinkertaisimmin diabetes jaotellaan tyypin 1, tyypin 2 ja muu diabetestyyppi -ryhmiin.

Yhteen geeniin liittyvät diabetestyypit ovat suhteellisen harvinaisia. Tyypin 2 diabetekselle altistavia geenejä tunnetaan noin 50. Perintötekijöiden lisäksi sairastumiseen vaikuttavat ympäristötekijät. Yksittäisen henkilön diabetesriskin arviointia varten tulisi kaikkien 50 geenin riskivariantit eli tyypin 2 diabetekselle altistavat muodot määrittää. Silloinkin saatu arvio kuvaa ainoastaan sairastumisen todennäköisyyttä väestötasolla, ei yksittäisen näytteen antaneen henkilön omaa todennäköisyyttä sairastua. Näin henkilön saama hyöty yhden geenin testistä on vähäinen ja voi pahimmillaan johtaa harhaan.

Parhaiten omaa riskiään sairastua tyypin 2 diabetekseen voi arvioida tekemällä riskitestin: www.diabetes.fi/riskitesti

Riskitestin ovat suunnitelleet professori Jaakko Tuomilehto Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitokselta ja erikoistutkija Jaana Lindström Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Testi perustuu laajaan tutkimusaineistoon.

Lisätietoja:
Riitta Vuorisalo
sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija
Suomen Diabetesliitto ry
Kirjoniementie 15
33680 Tampere
p: 03 2860 252 ja 0400 723 667
fax: 03 2860 422
riitta.vuorisalo (at) diabetes.fi

Palaa otsikoihin