Ajankohtaista arkisto
Esko Valtaoja tervehtii vuoden viimeisen Diabetes-lehden lukijoita
Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja päättää tänä vuonna Diabetes-lehden kannessa nähtyjen kiinnostavien miesten sarjan. Hänelle maailma on täynnä iloa ja ihmeellisiä asioita.
Tänään 3.12. ilmestyvä lehti on vuoden viimeinen numero. Vuoden 2014 ensimmäinen Diabetes-lehti ilmestyy 11. helmikuuta. Tilaa vuosikerta tästä.
Mitä muuta tuoreesta lehdestä löytyy? Lue alta.
Hoidon rajat aukeavat
Vapaus valita oma hoitopaikka laajenee vuodenvaihteessa kattamaan koko EU:n. Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic arvioi, että uudistus tuskin vaikuttaa kovin paljon diabeetikoiden elämään, sillä diabeteksen hoidossa tärkeää on, että palveluja saa läheltä ja että ne ovat lähellä.
Ulkomailla annetusta hoidosta saa korvausta vain, jos kansalainen on oikeutettu samanlaiseen hoitoon myös Suomessa. Siksi Suomen on nyt määriteltävä, millaista hoitoa yhteiskunnan kuuluu kansalaisilleen tarjota. Tämän palveluvalikoiman määrittelysuunnitelmiin liittyy kuitenkin yksi huolestuttava piirre…
Ruotsissako kaikki paremmin?
Diabetologi Markku Saraheimo on huolissaan siitä, että Ruotsi lyö Suomen diabeteksen hoitotuloksissa kirkkaasti 6–0. Hänen mielestään diabeteksen hoito pitäisi Suomessa keskittää Ruotsin mallin mukaan erityisiin osaamiskeskuksiin.
Ruotsin sosiaalihallituksen tekemän selvityksen mukaan diabeteksen hoitotulokset ovat Ruotsissa enimmäkseen positiivisia, mutta parantamisen varaakin vielä löytyi.
Lisää yksilöllisyyttä HbA1c-tavoitteisiin
HbA1c-arvo antaa diabeetikolle arvokasta tietoa omahoidon tueksi. Kaikkea se ei kuitenkaan kerro: esimerkiksi päivittäiset verensokerin vaihtelut selviävät vain omilla mittauksilla.
HbA1c-tavoitteissa on menty yhä yksilöllisempään suuntaan: jokaisen diabeetikon kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa, mikä olisi sopiva HbA1c-taso.
Elämänmyönteinen tähtitieteilijä
Ongelmajätteeksi itseään luonnehtiva tähtitieteen professori Esko Valtaoja potkaisisi persuuksiin ruikuttajia. Hänelle maailma on täynnä iloa ja ihmeellisiä asioita. Miten ihmiset ehtivät pitkästyä elämässään, hän ihmettelee.
Valtaojan lääke mielen synkkyyteen on se, että ryhtyy tekemään mieluisia asioita. Siitä se ilo lähtee.
Tyypin 2 diabeetikon lääkevalikoima laajenee
Tyypin 2 diabeetikoiden verensokerin hoitoon kehitetään jatkuvasti uusia lääkkeitä. Glukoosinpoistajat ovat vaikutusmekanismiltaan täysin uudentyyppisiä tablettilääkkeitä, jotka estävät glukoosin takaisinimeytymisen munuaistiehyessä ja saavat sen näin erittymään virtsaan. Suomessa on toistaiseksi myynnissä vain yksi glukoosinpoistajavalmiste.
Markkinoille on tullut myös uusi pistettävä suolistohormonilääke sekä useita tablettimuotoisia suolistohormonilääkkeitä.
Äijäenergiaa
Äijä ei elä oikein, vaikka hyvin tietää, miten se tapahtuu ja miksi se on tärkeää. Neuvoja riittää, tietoa on ja hyvät välineet käytössä, mutta äijä jatkaa vanhaan malliin ohjeista piittaamatta. Miksi?
Tunnista infarkti ja soita 112
Kun aivo- tai sydäninfarkti iskee, jokainen minuutti on kallis. Tärkeää on tunnistaa infarktin oireet ja soittaa välittömästi hätänumeroon 112, sillä nopea hoitoon pääsy vähentää vaurioita.
Aivoinfarktissa liuotushoitoa voidaan antaa, jos oireiden alkamisesta on kulunut vähemmän kuin 4,5 tuntia, eikä muita esteitä hoidolle ole. Jos sydäninfarktissa tukkeutunut suoni saadaan avattua parin tunnin sisällä oireiden alkamisesta, sydänlihasvaurio voidaan lähes välttää, ja kuoleman riski pienenee 80 prosenttia.
Ykköstyypin diabeteksen syntymekanismi yhä selvittämättä
Professori Mikael Knip on tutkinut tyypin 1 diabetesta käytännössä koko työelämänsä ajan. Hänen uuttera työnsä on palkittu lukuisin tunnustuksin.
- Vaikka olen luonteeltani optimisti, pelkään että menee vielä kolmekymmentä vuotta, ennen kuin tyypin 1 diabeteksen syntymekanismi on selvillä, hän sanoo.
Hän uskaltaa kuitenkin esittää kansainvälisen tutkimustiedon perusteella joitakin suosituksia siitä, miten tyypin 1 diabetekseen sairastumista voi yrittää ehkäistä.
Syömisestä tuli ongelma
Syömisestä voi tulla ongelma monella tavalla. Yksi vahtii jokaista suupalaansa, laskee kaloreita ja liikkuu pakonomaisen paljon. Toinen ahmii herkkuja salaa ja sitten oksentaa, kolmas ahmii muttei korjaa tilannetta oksentamalla. Diabetesta sairastava voi vielä kikkailla insuliinilla.
Syömishäiriöitä voidaan hoitaa onnistuneesti perusterveydenhuollossa, mutta saatetaan tarvita myös hoitoa syömishäiriöihin erikoistuneessa hoitoyksikössä. Mitä varhemmin hoitoon hakeutuu, sitä nopeampaa on yleensä toipuminenkin.
Puoli kiloa kasviksia päivässä – myös keskellä talvea
Kesällä runsas kasvisten syöminen on helppoa, mutta talvella tuoreet kasvikset ovat kalliita. Diabetes-lehden vinkeillä tavoite ”puoli kiloa kasviksia päivässä” onnistuu ympäri vuoden liikaa kukkaroa verottamatta.
Ahdasta ranteessa
Rannekanavaoireyhtymä oireilee sormien puutumisena, tunto- ja toimintahäiriöinä ja turvotuksena. Tämä vaiva tulee diabeetikoille tavallista herkemmin, koska diabetekseen liittyy usein hermomuutoksia, jotka lisäävät hermojen vaurioitumisen alttiutta. Myös lihavuus altistaa rannekanavaoireyhtymälle.
Miltä diabetes näyttää julkisuudessa?
Viisi asiantuntijaa kertoo, millaiselta diabetes näyttää lehdissä, televisiossa ja sosiaalisessa mediassa. Tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes sekoitetaan, tyypin 2 diabetekseen liittyy itse aiheutetun sairauden leima ja syyllistämistä, tyypin 1 diabeteksen omahoidon vaativuutta ei moni tiedä…
Asiantuntijat kertovat myös, millä tavalla heidän mielestään diabeteksesta pitäisi viestiä.
Mukava kumppani vai rasittava riippakivi?
Toisille diabeteksesta tulee luonteva osa elämää. Toiset taas eivät sopeudu siihen koskaan kunnolla, vaan se on enemmän tai vähemmän elämää rajoittava taakka.
- Yleinen elämänasenne näkyy myös suhtautumisessa diabetekseen, terveystieteen tohtori Seija Olli sanoo.