Eduskuntavaalit 2011: Kuntoutus on osa hoitoa

Suomessa on arvioiden mukaan noin 500 000 diabetesta sairastavaa henkilöä. Heidän hoitonsa on joko erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon vastuulla. Terveydenhuollon henkilöstön resurssien niukkuus on koskenut myös diabeetikoita. Hoidosta vastaava terveydenhuollon henkilöstö ei ole aina kyennyt toteuttamaan hoitoa riittävän tehokkaasti ja laadukkaasti. Ennalta ehkäisevä työ jää usein kokonaan pois, vaikka sillä voitaisiin ajan mittaan saada huomattavia säästöjä terveydenhuollon menoissa ja ennen kaikkea turvata parempaa elämän laatua sairastumisvaarassa oleville.

Tutkimuksissa on todettu, että joillakin osa-alueilla, kuten tyypin 2 diabeetikoiden verensokerin tasapainossa, veren rasvojen ja verenpaineen hoito on 2000-luvun aikana kohentunut. Tällä onkin ollut suotuisa vaikutus sydäninfarktien ja aivohalvauksien esiintymiseen. Toisaalta väestö lihoo edelleen ja metabolinen oireyhtymä yleistyy, minkä myötä sairastumisvaarakin lisääntyy edelleen. Huolen aiheena on myös, että tyypin 1 diabeetikoiden verensokeritasapaino ei ole mennyt parempaan suuntaan vuonna 1993 tehtyyn seurantaan verrattuna.

Kaikkia työkaluja hoidon tehostamisessa ei ole vielä otettu käyttöön. Yksi sellainen on kiinteästi hoitoon linkitetty kuntoutus. Diabeetikoiden kuntoutuksella tarkoitetaan moniammatillisen tiimin tuottamaa toimintaa, jolla autetaan diabeetikkoa ja hänen lähiverkostoaan löytämään keinoja hoitaa sairautta tavallisen elämän sykkeessä ja siten ylläpitää hyvää työ- ja toimintakykyä.

Kuntoutuksen pitäisi olla suunniteltua ja tavoitteellista toimintaa, joka kuuluu hoitosuunnitelmaan heti sairauden ilmannuttua. Jokaisella sairastuneella pitäisi olla mahdollisuus tarvitessa saada kuntoutusta sekä omassa hoitopaikassaan että tarvittaessa myös kuntoutuslaitoksessa, jossa on asiantuntemus sekä diabeteksen että kuntoutuksen suhteen. Nykyään kuntoutus toteutuu sattumanvaraisesti ja jää usein muusta hoidosta irralliseksi, yksittäiseksi toiminnaksi. Se vähentää kuntoutuksen vaikuttavuutta.

1.5.2011 voimaan tulevassa terveydenhuoltolaissa vastuu kuntoutuksessa annetaan entistä selvemmin erikoissairaanhoidolle. Kysymys kuuluu, mistä löytyy riittävä osaaminen ja resurssit. Nämä asiat tulisi ehdottomasti huomioida, kun seuraava hallitusohjelmaa laaditaan. Muuten mitään muutoksia ei voi tulla, vaan kuntoutuksen järjestäminen typistyy pelkäksi hyväksi aikomukseksi.

Kun valitset ehdokasta seuraavissa eduskuntavaaleissa, kysy hänen kantansa näihin terveyspoliittisiin asioihin. Jos me emme nosta asioita esiin, ne jäävät jälleen kerran muiden hankkeiden jalkoihin. Nyt on vaikuttamisen aika!

Vuokko Kallioniemi
vt ylilääkäri
Diabetesliitto

Palaa otsikoihin