Ajankohtaista arkisto
Digitalisaatio on välttämätöntä diabeteksen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä
Digitalisaation mahdollisuudet on otettava täysimittaisesti käyttöön diabeteksen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä, eduskunnan diabetesverkosto painottaa. Diabeteksen hoitoon kuluu jo nyt noin 10 prosenttia terveydenhuollon menoista. Diabeteksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn panostaminen on erittäin tärkeää diabetesta sairastavien elämänlaadun ja yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn näkökulmasta.
- Suomessa on noin 450 000 diabetesta sairastavaa. Kohonneessa riskissä sairastua arvioidaan olevan jo 700 000 henkilöä. Toimivien sote-palvelujen rakentaminen taloudellisesti kestävästi ei ole mahdollista ilman panostusta diabeteshoitoon ja diabeteksen ehkäisyyn, eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja Katja Hänninen sanoo.
Diabetesverkoston webinaarissa 16.3.2021 keskityttiin digitalisaation mahdollisuuksiin diabetesratkaisujen löytämisessä.
- Meidän on hyödynnettävä kaikki digitalisaation mahdollisuudet diabeteksen hoidossa ja tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä. Moni ei tiedä, että digitaaliset palvelut antavat mahdollisuuden tavoittaa myös riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, jotta ihmiset saisivat tukea ja hoitoa mahdollisimman varhain, verkoston varapuheenjohtaja Matias Marttinen kertoo.
Arviolta 50 000−100 000 suomalaista sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta.
- Lääkärin näkökulmasta väestön ennalta ehkäisevä seulonta erilaisten digitaalisten palveluiden avulla parantaa merkittävästi potilaiden hoidon onnistumisen mahdollisuuksia ja vähentää kalliin lääkityshoidon tarvetta, kun oireita voidaan hoitaa jo lievemmissä tapauksissa elämäntapamuutoksilla. Ei pidä unohtaa yhteiskunnan tuottaman elinympäristön vaikutusta. Voi myös sanoa, että se on sairastunut aiheuttamaan diabetesta, Oy Apotti Ab:n toiminnan kehitysjohtaja Antti Iivanainen sanoo.
Diabetesta sairastava ja hänen läheisensä tarvitsevat sairaudesta ajantasaista tietoa ja yhdenvertaista, osaavaa, tavoitteellista ja laadukasta diabeteshoitoa koko Suomessa.
- Helpoiten nämä tarpeet toteutetaan digitaalisia ja perinteisiä palveluja yhdistämällä. Digitaaliset palvelut auttavat tavoittamaan diabetesta sairastavia yhdenvertaisesti koko maassa ja tuottamaan heille sopivia palveluita kustannustehokkaasti, HUS Terveyskylän palveluja kehittänyt asiantuntija Tiina Granberg-Hakala kertoo.
- Diabeteksen omahoito ja seurannan mahdollisuudet ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosina ja seurannasta saatua tietoa pystytään hyödyntämään diabeteksen hoidossa entistä paremmin, Sensotrendin perustaja Mikael Rinnetmäki kertoo.
- Hoitoteknologia on myös saatava yhdenvertaisesti käyttöön. Omaseurannan lisäksi tarvitaan osaavaa hoidonohjausta, muistuttaa Diabetesliiton kehittämispäällikkö Sari Koski.
Tulevia sote-palveluja kehitetään yhä enemmän tietoon perustuen.
- Terveydenhuollon laaturekisterit kertovat, kuinka hoidossa onnistutaan ja missä olisi parantamisen varaa. Ihmisten yhdenvertaisuutta hoidossa voidaan vahvistaa laatutiedon avulla alueellisesti ja hoitoyksiköittäin, ja siksi laatutyön tulee olla kiinteä osa tulevaisuuden sote-palveluja, Diabetesliiton puheenjohtaja Tommi Vasankari toteaa.
Lisätietoja
Eduskunnan diabetesverkoston sihteeri, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic, Diabetesliitto, laura.tuominen-lozic(at)diabetes.fi, 0400 723 655.