Diabetesliitto vaatii sote-lausunnossaan diabetesosaamisen ja ennaltaehkäisyn turvaamista

Diabetesliitto kysyy, miten varmistetaan ehjä hoitoketju ja eri palveluntarjoajien palveluiden yhtenäisyys? Diabeteksen hoitoketjujen tulee perustua laadun seurantaan. Palvelujen laatua on mahdotonta seurata ja arvioida ilman systemaattista yhdenmukaista hoidon tuloksista kertovaa rekisteriä. Laatutiedon pitää olla helposti saatavissa, vertailukelpoista ja ymmärrettävää tietoa. Tällä hetkellä ei ole julkisia hoidon laadun seurantajärjestelmiä edes suurista kansansairauksista.

Pitkäaikaissairauksien kuten diabeteksen hoito on suunniteltava maakuntatasolla. Diabetesta ja sen lievempiä lisäsairauksia hoidetaan nykyisin työterveyshuollossa tai perusterveydenhuollossa, joissa ei välttämättä ole riittävää ammattitaitoa tyypin 1 diabeteksen tai vaikeahoitoisen tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Nykyjärjestelmä altistaa diabeetikon lisäsairauksille. Lisäsairaudet johtavat kalliiden erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeeseen.

Osaamiskeskukset välttämättömiä

Diabeteksen hoidon laatu ja eri hoitomenetelmien saatavuus vaihtelevat nyt eri puolilla maata. Diabetesliitto kaipaa lausunnossaan yhdenvertaista laatua kaikkien diabeetikoiden saataville.

Diabeteksen hoitoon on perustettava maakunnalliset diabetesosaamiskeskukset ja verkostot. Ellei diabeteksen ammatillista osaamista nyt koota osaamiskeskuksiksi, on diabeteksen osaamisen keskittäminen ja kustannusten hillintä myöhemmin hyvin vaikeaa.

Hoitoketjut on perinteisesti muodostettu organisaation näkökulmasta, mutta hoitoketjujen pitäisi olla ennen kaikkea potilaille ymmärrettäviä ja sellaisia, että potilas saa niistä tarpeitaan ja tavoitteitaan vastaavaa ohjausta ja ajanmukaista hoitoa. Diabetesosaamiskeskukset, verkostot ja niiden luomat alue- ja paikallistasoille ulottuvat hoitoketjut parantaisivat terveydenhuollon asiakaslähtöistä toimintaa.

Potilasturvallisuusriskit liittyvät erityisesti eri toimijoiden välisiin rajoihin. Näitä rajoja tulee paljon lisää, kun siirrytään monituottajamalliin. Osaamiskeskusten ja niihin liittyvien hoitoketjujen avulla sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleenjärjestelyssä olisi mahdollista saavuttaa turvallisempi ja tasa-arvoisempi diabeteksen hoito koko maahan.

Ennaltaehkäisy hillitsee palvelujen kysyntää

Diabetesta voidaan tehokkaasti ehkäistä edistämällä terveyttä. Terveyden edistämisessä tarvitaan yhteistyötä muutenkin kuin vain viranomaisten kesken. Terveytä edistetään tulevaisuudessa kuntien ja maakuntien yhteistyönä. Lisäksi toimijakumppaneina pitäisi huomioida kansalaisten muodostamat järjestöt.

Diabetesliiton lausunnon mukaan kustannussäästöjä on mahdollista saada aikaan, jos sosiaali- ja terveyspalveluista saadaan aikaan vertailukelpoisia kokonaisuuksia. Palveluiden tuottajat pitäisi saada tuottamaan nimenomaan vaikuttavia palveluja, ei vain palvelusuoritteita.

Kustannusten hillinnässä ennaltaehkäisy on tärkeää, näin vähennetään ns. korjaavien palvelujen kysyntää. Koska kunnat vastaavat ennaltaehkäisevästä työstä ja maakunnat korjaavasta työstä, näiden toimijoiden välisen yhteistyön toimivuus on hyvin tärkeää. Diabetesliitto kiittää lausunnossaan sitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on kaavailtu erillistä valtion rahoitusta.

Diabetesliitto kiinnittää huomiota myös asiakkaiden oikeusturvaan: mitä tapahtuu jos hoito ei vastaa tarvetta, tapahtuu hoitovirhe tai palvelua ei ole saatavilla? Erityinen huoli on heistä jotka itse tai joiden omaiset eivät kykene valvomaan oikeuksien toteutumista, eivätkä valittamaan jos oikeudet eivät toteudu.

Palaa otsikoihin