Diabetesliitto: Tuoreet diabetesluvut kertovat, että diabeteksen hoidossa ja tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä riittää tekemistä

Diabeteksen ja sen lisäsairauksien ilmaantuvuudesta ja esiintyvyydestä koko maassa ja alueellisesti on julkaistu uutta tietoa THL:n koordinoiman FinDM-hankkeen selvitysten valmistuttua. Hankkeessa tarkasteltiin vuosien 2000–2017 kehitystä. 

Selvityksen tuloksista uutisoinnissa on nostettu esiin, että tyypin 2 diabetekseen sairastutaan yhä nuorempina. Jo 72 prosenttia diagnooseista tehdään alle 70-vuotiaille, ja alle 20-vuotiaiden tyypin 2 diabetekseen sairastuneiden määrä oli seurantajakson alusta tuplaantunut (43:sta 98:een). Tuoreiden tietojen valossa on selvää, että diabeteksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn tulee panostaa enemmän.

Diabetesta sairastavien määrä kasvaa edelleen

Diabetesta sairastaa nyt enemmän ihmisiä kuin koskaan ennen. Suomessa on yhteensä noin 460 000 diabetesta sairastavaa henkilöä, joista tyypin 1 diabeetikoita 53 000 ja tyypin 2 diabeetikoita 400 000 (1).

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuudessa eli uusien tapausten määrässä ei ole suurta kasvua, ja se on vaihdellut tarkastelujakson ajan tasaisesti noin 1 500–2 100 sairastuneen välillä.

Tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus on loivassa laskussa 2010-luvun vaihteen huippuvuosista. Uusia tyypin 2 diabetes -diagnooseja tehdään nyt runsaat 20 000 vuodessa. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kokonaismäärä on kuitenkin 2,5-kertaistunut vuodesta 2000.

Huomionarvoista on, että erot tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuudessa eivät noudata enää tarkkoja alueellisia rajoja – vuonna 2000 sitä ilmaantui enemmän Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin etelässä ja rannikolla, mutta tämä jako on tasaantunut. Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on kuitenkin edelleen korkeampi eli siellä on enemmän tyypin 2 diabetesta sairastavia henkilöitä.

Lisäsairauksissa huolestuttaa alueellinen vaihtelu

Diabetekseen liittyvien lisäsairauksien osalta saadut tiedot ovat sekä rohkaisevia että huolestuttavia. Diabeteksen sydän- ja aivovaltimokomplikaatioiden (2) esiintyvyys on laskenut tasaisesti 2000-luvulla. Munuaiskomplikaatiot (3) ovat sen sijaan yli kaksinkertaistuneet, mikä on erittäin huolestuttavaa. Myös silmä- ja hermokomplikaatioiden (4) määrä on noussut, mutta jalkakomplikaatioiden (5) määrä on lähes ennallaan.

Lisäsairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys vaihteli alueellisesti paljon. Esimerkiksi sydänkomplikaatioiden ilmaantuvuus oli alhaisempaa eteläisessä Suomessa verrattuna itäiseen Suomeen. Alueellinen vaihtelu voi liittyä esimerkiksi ikärakenteeseen, mutta myös elintapoihin, hoitoon pääsyyn ja hoitoketjujen toimivuuteen eli terveydenhuollon resursseihin. Sairaanhoitopiirien kannalta alueelliset tiedot tarjoavat erinomaisen pohjan hoidon kehittämistarpeiden ja resurssien kohdentamisen arviointiin.

Diabetesta sairastavat kertovat riittämättömästä tuesta

Saatavilla olevat ja toimivat peruspalvelut ehkäisevät terveysongelmien ilmenemistä ja pahenemista sekä vähentävät kustannuksia. Diabeteksen osalta ennaltaehkäisy tarkoittaa paitsi tyypin 2 diabeteksen puhkeamisen estämistä tai lykkäämistä, myös diabeteksen hoidon kehittämistä. Hyvällä hoidolla ehkäistään lisäsairauksia, ja lisäsairauksien osittainen vähentyminen kertookin myös hoidon kehittymisestä.

Diabetesta sairastavat kokevat kuitenkin epäoikeudenmukaisuutta, koska hoidon saatavuus ja laatu vaihtelee asuinpaikan mukaan. Diabetesbarometri 2019 -selvityksessä he kertoivat kaipaavansa ennen kaikkea osaavaa ohjausta ja neuvontaa, mutta myös nykyistä yksilöllisempää hoitoa sekä uusia menetelmiä ja hoidon tehostamista.

Diabeteksen hoidon ja omahoidon tuen jatkuvuudessa on kehitettävää: alle puolet tyypin 2 diabetesta sairastavista kertoi saavansa tarpeeksi tukea omahoitoonsa, pääsevänsä lääkärille tarpeen mukaan ja kokevansa, että vastaanotolla käsitellään tärkeitä asioita.

Keskeinen lisäsairauksiin vaikuttava tekijä on verensokeritasapaino, mutta verenglukoosin suhteen Käypä hoito –tavoitteeseen pääsee arviolta 60—70 % tyypin 2 diabetesta sairastavista ja noin 20 % tyypin 1 diabetesta sairastavista.

Diabeteksen hoito on suurimmaksi osaksi omahoitoa, ja omahoidossa jaksaminen on ainoa keino saavuttaa hyviä hoitotuloksia. Tämä edellyttää, että terveydenhuollossa on saatavilla asiantuntevaa hoidonohjausta, kannustavaa tukea ja yksilöllisen tarpeen mukaisia hoitotarvikkeita.

Tarkentunutta kuvaa diabeteksesta Suomessa ei voida ohittaa terveydenhuollon uudistuksissa

Panostukset tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja diabetesta sairastavien hyvään hoitoon ovat erittäin kannattavaa taloudenpitoa. Tärkeintä kuitenkin on, että niillä parannetaan ihmisten hyvinvointia ja samalla ehkäistään välillisesti useita muita sairauksia.

Diabeteksen hyvä hoito ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ovat yksiä keskeisimmistä kansanterveyden avaintekijöistä. Diabeteksen kustannukset ovat 10–15 % terveydenhuollon menoista. Valtaosa kustannuksista voidaan estää, kun perushoito toimii hyvin ja vältytään kalliilta lisäsairauksilta. Mikäli puolet lisäsairauksista jäisi ilmaantumatta, saavutettaisiin yli puolen miljardin euron vuosittaiset säästöt sairaanhoitokustannuksissa.

Diabeteksen aiheuttamat tuottavuuskustannukset eli sairauspoissaolot, ennenaikaiset eläköitymiset ja kuolemat moninkertaistavat kustannukset ja ovat selvästi diabeteksen aiheuttamia sairaanhoidon kustannuksia suuremmat.

Arvioidaan, että 40–80-vuotiaista suomalaisista 700 000 on kohonneessa riskissä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tämän ryhmän odotetut elinaikaiset tyypin 2 diabetekseen liittyvät yhteiskunnalliset kokonaiskustannukset ovat nykyarvossa lähes 9 miljardia euroa. Varovaisetkin arviot sairastumisten vähenemiseen johtavien elintapainterventioiden avulla saavutettavista säästöistä liikkuvat 1-2,1 miljardin euron tasolla.

Yksi sote-uudistuksen kantavista periaatteista on ennaltaehkäisy. FinDM-tutkimuksen myötä tarkentunut kuva diabeteksesta ja sen lisäsairauksista Suomessa antaa erinomaisen pohjan diabeteksen hoidon ja ennaltaehkäisyn kehittämiseen.

Terveydenhuollon haasteet ovat harvoin näin selkeästi nähtävissä. On sääli, jos tätä tilaisuutta ei nyt hyödynnetä ottamalla diabetes ja tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy sote-keskusten toiminnan keskiöön. Siten vaikutettaisiin merkittävän osan suomalaisista hyvinvointiin.

Lisätietoa diabetestilanteesta julkaisusta: Tyypin 1 ja 2 diabeteksen ja niiden lisäsairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys Suomessa vuosina 2000-2017.

(2) Sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta, eteisvärinä, aivoinfarkti
(3) Krooninen munuaisten vajaatoiminta, dialyysihoito, munuaisensiirto, munuaissiirron jälkitila
(4) Diabeettinen retinopatia, sokeus ja heikkonäköisyys
(5) Alaraajojen tukkiva valtimotauti, amputaatiot, haavat, Charcot’n jalka
(6) Martikainen, J. ym.: Kansallisen säästöpotentiaalin mallintaminen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Suomessa. Itä-Suomen yliopisto 2020.

Palaa otsikoihin