Diabetesliitto muistuttaa hallituksen puoliväliriihen alla: hoitovelan ratkominen täytyy aloittaa jo nyt, pelkkä fyysisestä terveydestä huolehtiminen ei riitä

Korona-aikana kertynyt hoitovelka kasvaa kallista korkoa ja sen ratkomiseksi tarvitaan lisäpanostuksia kuntien terveystyöhön. Tärkeää olisi kokonaisvaltainen ote, jossa otetaan huomioon psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi terveyden keskeisinä tekijöinä, muistuttaa Diabetesliitto hallitusta, sen kokoontuessa tällä viikolla puoliväliriiheen.

Diabetesliitto on kysynyt diabetesta sairastavilta, kuinka heidän arkensa sujuu koronaviruksen aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa. Kyselyyn on vastannut yli 2 500 diabetesta sairastavaa. Ensimmäisen poikkeusolokyselyn Diabetesliitto teki vuoden 2020 keväällä.

Hoitokäyntejä jäänyt väliin

Kyselystä saatujen alustavien tulosten mukaan yli puolella vastaajista diabeteksen hoitokontaktit ovat toteutuneet tavalliseen tapaan, mutta lähes viidenneksellä ne ovat toteutuneet vain satunnaisesti tai jääneet kokonaan pois. Puhelinvastaanotot näyttävät täydentäneen tai korvanneen kasvokkaiset vastaanotot tietokoneella toteutettavaa etävastaanottoa useammin.

Fyysinen terveys on huonontunut yli neljänneksellä vastaajista. Lisäksi lähes kolmannes vastaajista ilmoittaa mielialansa ja henkisen hyvinvointinsa huonontuneen. Jopa yli puolet vastaajista kertoo hyvinvointinsa huonontuneen ihmissuhteiden ja sosiaalisen kanssakäymisen näkökulmasta.

- Diabetesta sairastavilla ja varmasti muillakin pitkäaikaissairailla hyvinvointitilanne näyttääkin huomattavasti heikentyneen. Tilanteet ovat monimutkaistuneet ja komplisoituneet, joten hoitovelan purkamiseen ei riitä pelkkä fyysisen terveyden vastaanottojen huomiointi, sanoo Diabetesliiton kehittämispäällikkö, kyselyvastauksista parhaillaan raporttia työstävä Sari Koski.

Kuntien resurssit turvattava

Diabetesliitto toivookin, että kuntien resurssit järjestää pitkäaikaissairaiden hoito ja mahdollisuudet vastata uusiin tuen tarpeisiin turvataan. Kaikki päätökset, jotka heikentävät diabetesta sairastavan mahdollisuuksia huolehtia itsestään mahdollisimman hyvin, kostautuvat heikentyneenä elämänlaatuna, suurempana avun tarpeena ja moninkertaisina kustannuksina myöhemmin.

- Koronapandemia on tehnyt omahoidosta yksinäistä puuhaa. Päivittäisessä omahoidossa jaksamiseen tarvitaan muutakin tukea kuin hoitaja- ja lääkärikäynnit, jotka ovat entisestään harventuneet. Terveydenhoidossa uudenlaiset tarpeet jo tiedostetaan, mutta päättäjillä on valta resursseista, Koski korostaa.

Diabetesta sairastavien korona-arkea kartoittaneen Diabetesliiton kyselyn raportti julkaistaan tällä viikolla.

Lisätietoja

Kehittämispäällikkö
Sari Koski
sari.koski(at)diabetes.fi
p. 050 310 6600

Palaa otsikoihin