Ajankohtaista arkisto

20.10.2020

Diabetesliitto: Lääkekorvausjärjestelmän tulee tukea yksilöllisesti sopivaa ja hoitosuositusten mukaista hoitoa

Diabetesliitto on todennut Lääkkeiden hintalautakunnalle lokakuussa 2020 antamassaan lausunnossa, että lääkekorvausjärjestelmän tulee tukea yksilöllisesti sopivaa ja hoitosuositusten mukaista hoitoa, ja GLP-1-valmisteiden asema uusissa hoitosuosituksissa antaa aihetta korvattavuuskriteerien päivitykselle

Uusimmissa kansainvälisissä hoitosuosituksissa* GLP-1-reseptoriagonistit (GLP-1-valmisteet) on nostettu toisen tai jopa ensimmäisen linjan lääkkeeksi niillä tyypin 2 diabetespotilailla, joilla on sydän- ja verisuonisairaus. Osan GLP-1-valmisteista on todettu vaikuttavan suotuisasti myös munuaisten toimintaan.

Nykyinen valmisteiden korvauskäytäntö Suomessa ei tue päivitetyn hoitosuosituksen mukaista hoitoa kaikilla GLP-1-valmisteesta hyötyvillä potilailla. Tällä hetkellä GLP-1-valmisteet ovat rajoitetusti perus- ja erityiskorvattavia. Rajoitetun erityiskorvausoikeuden tai peruskorvausoikeuden (alempi erityiskorvaus 65 % tai peruskorvaus 40 %) saaminen GLP-1-valmisteen käytölle lääkärin B-lausunnon perusteella tyypin 2 diabeteksen hoidossa edellyttää kahden diabeteslääkkeen käyttöä, epätyydyttävää glukoositasapainoa ja vähintään painoindeksiä 30 kg/m2.

Käytännössä potilas joutuu siis maksamaan itse koko hoidon, jos hänelle aloitetaan kansainvälisen hoitokonsensuksen suosittelemissa tilanteissa suoraan GLP-1-valmiste tai siihen siirrytään suoraan metformiinin jälkeen, tai jos hänen painoindeksinsä on alle 30 kg/m2. Ilman sairausvakuutuskorvausta ostetut lääkkeet eivät myöskään kerrytä lääkkeiden vuosiomavastuuta eli niin sanottua lääkekattoa.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäistävissä olevista lisäsairauksista sydän- ja verisuonitaudit sekä diabeteksen munuaistauti vaikuttavat merkittävästi niin diabetespotilaiden elämänlaatuun kuin ennusteeseen ja hoidon välittömiin kustannuksiin ja tuottavuuskustannuksiin. 

Vaikka GLP-1-valmisteiden välitön kustannus on muita diabeteslääkkeitä korkeampi, voi valmisteiden parempi saavutettavuus ja tarkoituksenmukainen käyttö pidemmällä tähtäimellä alentaa elinikäisiä diabeteshoidon kokonais- ja tuottavuuskustannuksia lisäsairauksien vähentymisen kautta. Lisäsairauksien puolittamisen arvioidaan tuovan satojen miljoonien vuosittaiset säästöt.** 

- GLP-1-valmiste ei altista liian matalalle verensokerille eikä siten vaadi erikseen verensokerin tarkkailua kuten insuliinihoito. Lisäksi GLP-1-valmisteet edistävät laihtumista, kun insuliinihoidossa paino herkästi nousee. Potilaiden kannalta niiden käyttö on usein insuliinihoitoa yksinkertaisempaa ja turvallisempaa. Insuliinia toki tulee käyttää, jos on todettu insuliininpuutos tai verensokeria ei muuten saada hallintaan, Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kertoo.

Järkevä lääkehoito on tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja kokonaistaloudellisesti kustannusvaikuttavaa.

- Lääkekorvausjärjestelmän pitäisi mahdollistaa jokaiselle yksilöllisesti sopivin lääkehoito yhdenvertaisesti, taloudelliseen asemaan katsomatta. Tiedämme, että lääkekustannukset ovat pienituloisille suuri taloudellinen rasite ja omavastuu voi muodostua esteeksi lääkkeiden käytölle silloinkin, kun lääkettä ostetaan korvattuna, Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic toteaa.

Diabetesliiton mielestä GLP-1-valmisteiden korvattavuuskriteerejä tulisi päivittää uusimman tutkimustiedon ja hoitosuositusten mukaisesti ja luopua peruskorvauksen ja alemman erityiskorvattavuuden nykyisistä rajoituksista. Tällöin valmisteet olisivat saatavilla aiempaa laajemmalle potilasryhmälle yhdenvertaisesti riippumatta potilaan taloudellisesta tilanteesta.

Diabetesliitto on antanut asiasta lausunnon Lääkkeiden hintalautakunnalle osana prosessia, jossa potilasjärjestöille mahdollistetaan potilasnäkökulman esiintuominen lääkevalmisteiden korvattavuus- ja tukkuhintahakemusten käsittelyssä.

Katso Diabetesliiton lausunto Lääkkeiden hintalautakunnalle tästä.

 * American Diabetes Association (ADA), Euroopan Kardiologiyhdistys (ESC) ja Euroopan Diabetestutkijayhdistys (EASD)
** Koski S, Ilanne-Parikka P, Kurkela O, Jarvala T, Rissanen P. Lisäsairauksien ilmaantumisen puolittaminen toisi satojen miljoonien säästöt vuodessa. Diabetes ja Lääkäri 2018;2: 13–17


Palaa otsikoihin

Sivua viimeksi päivitetty: 21.9.2010