Diabetesliiton uusi toimikunta ajaa ykköstyypin diabeetikoiden asiaa

Ykköstyypin toimikunnan ensimmäiseen kokoukseen osallistuivat (vasemmalta oikealle) Janne Juvakka, Pirjo Ilanne-Parikka, Tero Kangas, Pentti Lammi, Mika Haulo, Juho Hallikainen, Ritva Ahomäki ja Helena Nuutinen sekä Saara Parikka etäyhteydellä.

Diabetesliiton uusi ”Ykköstyypin toimikunta” aloitti työnsä 1. lokakuuta vilkkaasti keskustellen. Aiheina olivat muun muassa sote-uudistukseen vaikuttaminen, hoidon laadun seurantakeinot, hoitovälineiden saatavuus ja kilpailutuksen ongelmat sekä ”asiakaspaaneelin” perustaminen.

Diabetesliiton uuden toimikunnan tehtävänä on tuoda tyypin 1 diabeetikoiden ääni entistä paremmin kuuluviin ja tarjota aktiivisille ihmisille mahdollisuus vaikuttaa Diabetesliiton kautta tyypin 1 diabeteksen hoidon kehittämiseen. 

Jäseniksi on kutsuttu tyypin 1 diabetesta sairastavia, diabeetikkolasten vanhempia ja tyypin 1 diabeetikoita hoitavia terveydenhuollon ammattilaisia. Yksi tavoite on lisätä liiton ja tyypin 1 diabeetikoiden välistä vuoropuhelua, ja siksi toimikuntaan kuuluu myös liiton työntekijöitä.

Tyypin 1 diabetes -toimikunnan puheenjohtajana toimii Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Lammi ja varapuheenjohtajana Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka. Jäseninä ovat lastentautien erikoislääkäri ja diabeteslääkäri Ritva Ahomäki, Nuorten Diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Juho Hallikainen, Diabetesseura Plasman puheenjohtaja Mika Haulo, professori Tero Kangas, Diabeteshoitajat ry:n puheenjohtaja Päivi Lehtimäki, liikunnan asiantuntija Arto Lukkari Oulun Diabetesyhdistyksestä, KTM Saara Parikka Lounais-Suomen Diabetes -yhdistyksestä ja psykologi Helena Nuutinen Diabetesliitosta.

Kokouksiin on osallistumisoikeus myös Diabetesliiton puheenjohtajalla Tommi Vasankarilla ja toiminnanjohtaja Janne Juvakalla.

Ensimmäisessä kokouksessaan toimikunta keskusteli tyypin 1 diabeetikoiden hyvän hoidon esteistä.  Nykyiset hoitotulokset eivät vastaa hoitomahdollisuuksia. Ongelmia on esimerkiksi hoitovälineiden saatavuudessa ja kilpailutuksessa. Huolena on muun muassa, etteivät tyypin 1 diabeetikot saa käyttöönsä uusia, entistä parempia hoitovälineitä, kun niitä tulee markkinoille.

Kokouksessa pohdittiin myös, millä keinoin Diabetesliitto ja toimikunta voivat edistää tyypin 1 diabeetikoiden asiaa sote-uudistuksessa. Valtakunnallisen, erillisen diabetesrekisterin perustamista ei enää pidetty ajankohtaisena, sillä Kansallinen Terveysarkisto (Kanta) tarjoaa jatkossa välineitä diabeteksen hoidon laadun seurantaan. Tietoa kertyy kuitenkin hitaasti, ja täysi hyöty arkistosta saadaan vasta vuosien kuluttua.

Toimikunta keskusteli alustavasti tyypin 1 diabeetikoista koostuvan ”asiakaspaneelin” perustamisesta. Paneelin ongelmana pidettiin, etteivät osallistujat muodosta tieteellisesti edustavaa otosta. Helposti käy niin, etteivät kaikki diabeetikkoryhmät tule paneelin kautta kuulluiksi.

Toimikunta on määräaikainen, ja sen toimikausi päättyy 31. joulukuuta 2017. Muita vastaavia asiantuntijatoimikuntia Diabetesliitossa ovat lääkärineuvosto ja ravitsemuksen ammattilaisista koostuva ravitsemustoimikunta. Asiantuntijatoimikunnat eivät tee varsinaisia päätöksiä, vaan antavat suosituksia ja laativat kannanottoja.

Palaa otsikoihin