Diabetesliiton lausunto sote-palveluiden asiakasmaksuista: Pienituloiset diabeetikot joutuisivat erityisen hankalaan asemaan

Diabetesliitto on antanut eduskunnan sosiaali-ja terveysvaliokunnalle 23.1.2019 päivätyn lausunnon sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista annetusta hallituksen lakiesityksestä.

Lausuntomme mukaan lain tarkoitus edistää väestön oikeutta riittäviin ja yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin on hyvä. Lakiesitys sisältää kuitenkin sekä tavoitetta edistäviä että sen kanssa ristiriidassa olevia pyrkimyksiä.

Kannatamme ehdotusta, että vain laissa mainituista palveluista saisi periä maksun. Kannatettavaa on, että alle 18-vuotiaiden sairaanhoidon palvelut säädettäisiin kokonaan maksuttomiksi. Ehdotus maksukattoa täyttävien palveluiden määrän laajentamisesta on hyvä.

Vuonna 2018 tekemämme asiakasmaksukyselyn (n=145) mukaan noin neljäsosa vastanneista diabeetikoista ei tiennyt asiakasmaksukaton olemassaolosta, ja noin puolet vastanneista ei tiennyt, että maksua voitaisiin kohtuullistaa tai jättää se kokonaan perimättä.

Pienituloiset diabeetikot entistä hankalampaan asemaan

Vuonna 2017 yli 300 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua päättyi ulosottoon. Vuonna 2015 yli 55 000 henkilöllä kului asiakasmaksuihin, lääkkeisiin ja matkoihin yli 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista.

Vastustamme esitystä, jonka mukaan sosiaali- ja terveyskeskuksen avosairaanhoidosta perittäisiin maksuja ja käyntimaksujen ja vuosimaksun enimmäisrajoista (’välikatto’) luovuttaisiin.

Muutos saataisi pienituloiset diabeetikot erityisen hankalaan asemaan. Pienitulosilla ja vähän koulutetuilla on enemmän pitkäaikaissairauksia kuin parempituloisilla ja korkeammin koulutetuilla. Toimeentulotukea saavilla on ei-toimeentulotukea saavia useammin lääkekorvausoikeus diabetekseen.

Vuoden 2018 asiakasmaksukyselyymme vastanneista diabeetikoista puolet oli taloudellisten vaikeuksien vuoksi viimeisen vuoden aikana tinkinyt välttämättömistä menoistaan asiakasmaksujen hinnan vuoksi tai jättänyt hinnan vuoksi menemättä terveydenhuoltoon.

Tyypin 2 diabeteksen hoitotulokset vaarantuvat

On syytä epäillä, että toteutuessaan esitys vaarantaisi yleisimmän kansantautimme, tyypin 2 diabeteksen hoidossa saavutetut hyvät hoitotulokset ja potilasturvallisuuden. Lakiesityksen tavoitteen vastaisesti eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa vahvistaisi diabeetikoiden sosioekonomisia terveyseroja.

Diabetesta ei ole varaa hoitaa huonosti. Diabeetikoiden sairaanhoidon kokonaiskustannukset olivat vuonna 2011 noin 1,5 miljardia euroa. Niistä 68 % aiheutuu terveyspalvelujen kustannuksista.

Tyypin 1 diabeetikon sairaanhoidon kustannukset vuonna 2011 olivat 3 508 euroa, mikäli tällä ei ollut lisäsairauksia. Lisäsairaudet lähes kaksinkertaistivat kustannukset 5 915 euroon vuodessa. Tyypin 2 diabeetikon kustannukset olivat 3 036 euroa ilman lisäsairauksia, kun taas lisäsairaudet yli kaksinkertaistivat kustannukset 7 069 euroon vuodessa.

Diabeetikoiden sairaanhoito on siirtynyt vuodeosastohoidosta enemmän avohoidon suuntaan. Myönteistä kehitystä tulee tukea.

Esitämme yhtä maksukattoa

Nykyisen kolmen erillisen maksukaton sijasta esitämme yhtä yhtenäistä ja alennettua, korkeintaan kuukaudessa maksettavan takuueläkkeen suuruista vuosittaista maksukattoa hoidolle, lääkkeille ja matkoille.

Maksujen perintätoimia ei tule käynnistää ennen kuin maksun kohtuullistamista tai siitä vapauttamista koskeva hakemus on ratkaistu. Asiointi kahdella luukulla (maakunta ja Kela) sekä pitkät päätösten käsittelyajat voivat suistaa asiakkaat taloudellisiin ongelmiin, jos määrätyt asiakasmaksut joudutaan maksamaan käsittelyn aikana. Käsittelyaika pitkittyy, jos asiakas hakee oikaisuvaatimusta tai tekee valituksen hallinto-oikeuteen. On varmistettava, ettei asiakas näissä tilanteissa joudu maksujen vuoksi ulosottoon.

Lisätiedot: Laura Tuominen-Lozic, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija, laura.tuominen-lozic(at)diabetes.fi, p. 0400723 655.

Lue lausuntomme kokonaisuudessaan tästä.

Palaa otsikoihin