Ajankohtaista arkisto
"Diabetes saa ärsyttää" - kesäkuun Diabetes-lehden haastattelussa Anton Strömmer
Hyvin voivin jaloin kesälaitumille ja takaisin! Lue 15. kesäkuuta ilmestyneestä Diabetes-lehdestä jalkojenhoitaja Jaana Huhtasen vinkit jalkojenhoitoon. Ja katso lehden kannessa olevan nuoren Anton Strömmerin haastattelusta, miksi diabetes saa hänen mielestään välillä ärsyttää, ja miksi se pitää voida sanoa ääneen. Nämä ja muut juttutärpit löydät alta.
Diabetes-lehden toimitus toivottaa lehden lukijoille oikein hyvää kesää, seuraava lehti eli numero neljä ilmestyy syyskuussa. Diabetesyhdistysten jäsenet voivat kesäkaudella lukea myös Diabetes-lehden verkkolehteä, avaa verkkolehti tästä.
Virtuaalista hoitoa
Erilaisia etä- ja digiratkaisuja tarvitaan diabeteksen hoitoon lisää, sillä terveydenhuollon resurssit eivät tulevaisuudessa muuten riitä. Diabeteslääkärin mielestä paras tapa olisi hybridimalli, johon kuuluisi sekä etähoitoa että mahdollisuus tavata lääkäri tarvittaessa. Psyykkisten ongelmien hoito voi onnistua etänä jopa paremmin kuin kasvotusten.
Diabeteslääkärit: Uudet hoitomuodot pitäisi saada kaikkien ulottuville
Vaikka hoitomuodot ovat kehittyneet, tyypin 1 diabeteksen omahoito on yhä äärimmäisen kuormittavaa. Onneksi insuliinien ja hoitovälineiden kehitys etenee rivakasti, ja näköpiirissä on lukuisia diabetesta sairastavien elämää helpottavia innovaatioita. Näin arvioivat diabeteslääkärit Anna-Kaisa Tuomaala ja Henna Cederberg-Tamminen HUSista.
Edessä muutto – kuka minua nyt hoitaa?
Kun kotikunta vaihtuu, myös diabeteksen hoitopaikka useimmiten vaihtuu. Uusi hoitopaikka pitää selvittää itse mielellään jo ennen muuttoa. Ennakkoon kannattaa varmistaa myös hoitotietojen ja hoitosuunnitelman sujuva siirtyminen uuteen hoitopaikkaan. Kaikki Kanta-palveluun kirjatut tiedot ovat nähtävissä uudessakin hoitopaikassa, jos muuttaja on antanut Kannassa luvan omien tietojensa luovuttamiseen.
Korkea hemoglobiini voi olla yhteydessä kansansairauksien riskiin
Korkea hemoglobiini ei nykytiedon valossa ole yksiselitteisesti vain hyväksi terveydelle, vaikka niin olemme tottuneet ajattelemaan. Lääketieteen lisensiaatti Joona Tapio selvitti väitöstutkimuksessaan, miten veren hemoglobiinipitoisuus vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan kytkeytyvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja rasvamaksataudin, riskiin.
Tiesitkö tämän lihavuuslääkkeistä?
Kun elintapamuutokset eivät auta ja paino vain kohoaa, apu voi löytyä ruokahalua hillitsevästä tai rasvan imeytymistä estävästä lääkkeestä. Lihavuuslääkkeet voivat auttaa laihdutuksessa niin hyvään alkuun, että se innostaa korjaamaan myös elintapoja. Lääkkeistä hyötyvistä kuitenkin vain pieni osa on oikeutettu Kelan peruskorvaukseen. Valtaosa joutuu maksamaan lääkkeen kokonaan omasta pussistaan, professori Kirsi Pietiläinen harmittelee.
Hätä väärään aikaan väärässä paikassa
Virtsankarkailu on diabetesta sairastavilla yleisempää kuin terveillä ihmisillä. Ulosteen karkailu on enemmän iäkkäiden naisten vaiva, mutta siihenkin diabetes voi vaikuttaa. Miten näitä joskus elämääkin rajoittavia terveysongelmia hoidetaan?
Marjojen parasta aikaa
Kesä on monen marjan parasta sesonkiaikaa, joten niiden lisääminen ruokavalioon on nyt helppoa ja houkuttelevaa. Marjoissa on runsaasti vitamiineja, kuitua ja muita ravintoaineita. Niitä olisi hyvä syödä mahdollisimman paljon, ainakin kaksi desilitraa päivässä. Tiesitkö, että Suomen luonnossa kasvaa 37 erilaista syötävää marjaa? Niiden valikoimaa täydentävät viljeltävät puutarhamarjat.
Sopiva tavoite auttaa liikkeelle
Pitäisi liikkua, mutta miten saisin itseni liikkeelle? Tavoitteet kannattaa aluksi pitää pieninä ja muuttaa tapoja askel kerrallaan. Liikunnaksi on hyvä valita ensin jotakin sellaista, joka ei vaadi isoja ponnistuksia. Esimerkiksi kävelemään voi lähteä milloin vaan. Osa liikunnan hyvistä vaikutuksista tulee esiin jo liikkuessa, osa vaatii useamaan kuukauden harjoittelua. Malttia tarvitaan, sillä vanhat rutiinit istuvat tiukassa, asiantuntijamme kannustavat.
Hallitse pelkoa arjen pienillä keinoilla
Monen maailmankuva meni säpäleiksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Sodan julmuudet ahdistavat ja pelottavat. Voiko pelkoa jotenkin hallita? Psykiatrian professori Jyrki Korkeila ja Lääkärit ilman rajoja -järjestön mielenterveysasiantuntija Minja Westerlund antavat vinkkejä siihen, miten jatkuvan epävarmuuden kanssa voi oppia elämään.
Omin jaloin – Muistilista kesään
Diabeteksen hoitoa ei voi vähentää vuodenaikojen mukaan, se täytyy muistaa myös lomalla. Diabetesliiton jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen on havainnut, että lomaillessa jalkojen hoitaminen jää helposti vähemmälle kuin tavallisesti. Hän neuvoo, miten saat jalkasi pysymään kunnossa kesän riennoissa.
Työ rytmittää elämää vielä eläkeiässä
Seitsemänkymppiset Oili ja Ilpo Tuukkanen tekevät yhdessä seitsemänpäiväistä työviikkoa omistamallaan Huoltoasema Seolla Hailuodossa. Myös Oilin diabetes on avioparin yhteinen asia. Pariskunta haaveilee eläkepäivistä, ja huoltoasema on ollut myynnissä jo pitkään.
Metallimies ei anna diabeteksen haitata tahtia
Forssalainen metallimies Teppo Suvanto sairastui ykköstyypin diabetekseen vähän ennen kuin täytti kaksi vuotta. Tarkan hoidon ansiosta hän voi 52-vuotiaana hyvin ja elää täyttä elämää. Hän pelasi jääkiekkoa maalivahtina neljässä eri seurassa yli 20 vuotta ja kilpaili kartingissa ja formuloissa 30 vuoden ajan.
Diabetes saa ärsyttää
Anton Strömmer, 21, olisi kaivannut lukioikäisenä vertaistukea diabeteksen kanssa elämiseen. Nyt hän toimii itse vertaistukijana nuorille diabeetikoille. Hän kannustaa sanomaan ääneen, jos ja kun sairaus ärsyttää. Jokaisella on päiviä, jolloin jaksamista koetellaan.
Joko sinulle tulee Diabetes-lehti? Tee tilaus D-kaupassamme.