Maailman diabetespäivänä 14.11. muistutetaan, että diabetes ei ole yksi tai kaksi sairautta, vaan monitekijäinen ja yksilöllinen aineenvaihduntahäiriö, jolle on tunnusomaista koholla oleva verensokeri. 

Insuliinihoitoa aina edellyttävän tyypin 1 diabeteksen oireet ilmenevät yleensä nopeasti, ja siihen sairastuvat ovat enimmäkseen alle 40-vuotiaita. Elintoiminnoille välttämätöntä insuliinihormonia ei erity, koska sitä tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet. Meillä ei toistaiseksi ole keinoja ehkäistä tyypin 1 diabetesta, joka kuuluu ns. autoimmuunisairauksiin ja jonka laukaisee jokin virustulehdus tai ravintotekijä. Suomessa noin 40 000:lla on tyypin 1 diabetes, ja heistä lähemmäs 4 000 on alle 15-vuotiaita. Lasten diabetes on Suomessa yleisintä maailmassa suhteessa väkilukuun, ja sitä on nyt viisi kertaa enemmän kuin 1950-luvun alussa.

Tyypin 2 diabetes on yleisin diabetestyyppi. Se on lähes puolella miljoonalla suomalaisella, joista puolet sairastaa tietämättään. Tyypin 2 diabetekselle altistavat mm. painonnousu, joka johtuu energiatiheästä syömisestä ja juomisesta, vähäinen arkiliikunta, stressi, tulehdukset ja unihäiriöt. Suinkaan kaikki liikapainoiset henkilöt eivät sairastu tyypin 2 diabetekseen, vaan siihen tarvitaan myös perinnöllinen alttius ja haiman toiminnan heikentyminen. 

Tyypin 2 diabeteksen puhkeamista voidaan siirtää ja parhaimmassa tapauksessa ehkäistä laihduttamisella, ruokavaliolla ja liikunnalla. Elintapamuutosten ehkäisevä teho on yksilöllinen. Vaikka elintavoilla on vaikutusta tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen, myös hoikat ja urheilulliset henkilöt voivat sairastua. Kun tyypin 2 diabetes on puhjennut, elintapahoidon lisänä käytetään oman insuliinin tehoa ja eritystä lisäävää lääkehoitoa – ja tarpeen mukaan myös insuliinipistoksia. 

eli raskauden aikainen sokeriaineenvaihdunnan häiriö altistaa äidin sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekselle. Äidin raskausdiabeteksella on myös haitallisia vaikutuksia syntyvään vauvaan. Riskiä voi pienentää liikkumalla ja syömällä terveellisesti. Suomessa joka kymmenennellä odottavalla äidillä on raskausdiabeteksen riskitekijöitä.  

Muita diabetestyyppejä ovat muun muassa LADA (Latent autoimmune Diabetes in Adults), joka on aikuisiällä alkava, hitaasti kehittyvä tyypin 1 diabeteksen kaltainen autoimmuunidiabetes, eli se on tyypin 1 diabeteksen alamuoto. MODY (Maturity Onset Diabetes of the Young) on yleensä 20–30-vuotiaana tai nuoremmalla iällä alkava ja useammassa polvessa esiintyvä voimakkaasti perinnöllinen diabetestyyppi, joka johtuu haiman puutteellisesta insuliininerityksestä. Lisäksi diabeteksen syynä voi joskus olla haimatulehdus, hormonitoiminnan häiriö, haiman leikkaus tai Suomessa harvinainen hemokromatoosi eli raudanvarastoitumistauti. 

Tämän vuoden Maailman diabetespäivän viettoon Diabetesliitto on tuottanut osana RAY:n tukemaa Yksi elämä -hankekokonaisuutta Tunnetko nämä tyypit? -materiaalia, jota on saatavissa noin 250 apteekista eri puolilla Suomea. Lisäksi kymmenet diabetesyhdistykset tekevät tyypin 2 diabeteksen testejä muun muassa kauppakeskuksissa. Testin voi tehdä myös verkossa.

Maailman diabetespäivää vietetään ympäri maailman 14.11. insuliinin toisen keksijän Frederick Bantingin syntymäpäivänä.

Projektipäällikkö Sari Koski, Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

p. 050 310 6600, sari.koski(at)diabetes.fi

Viestintäsuunnittelija Enna Bierganns, Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

p 050 310 6604, enna.bierganns(at)diabetes.fi

Diabetesliiton viestintäpäällikkö Tarja Sampo

p. 0400 723 669, tarja.sampo(at)diabetes.fi

Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka

p. 03 286 0301, pirjo.ilanne-parikka(at)diabetes.fi