Ajankohtaista arkisto
Diabetes-lehti on mukana kaikissa elämänvaiheissa - katso uusimman lehden jutut
Diabetes-lehden lukijapalautteista välittyy toive siitä, että jokaisessa lehdessä olisi luettavaa diabeetikoille kaikissa elämäntilanteissa; tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoille, diabeetikkolasten vanhemmille, työelämässä oleville ja eläköityneille. Tänään tiistaina 10.4. ilmestyvä vuoden toinen Diabetes-lehti haluaa jälleen täyttää lukijakuntansa toiveet. Katso alta, kuinka laajan kattauksen monipuolisia juttuja lehti sisältää.
Diabetes-lehti on jäsenetumme, lehden vuosikerta maksaa jäsenillemme vain 14 euroa. Ensimmäisenä jäsenyysvuonnaan jäsenet saavat lehden maksutta - kun liityt nyt, postitamme sinulle myös tämän huhtikuun lehden.
Verkkolehti osoitteessa diabeteslehti.diabetes.fi on avoin kaikille jäsenille. Avoimen arkiston juttuja voi lukea myös kirjautumatta.
Lehden numeron 2/2018 aiheita ovat muun muassa:
Rahatilanne voi katkaista hyvän hoidon
Diabeteslääkäri Atte Vadén on huolissaan siitä, että lääkekorvausleikkausten vuoksi osa diabeetikosta on joutunut luopumaan tarpeelliseksi kokemastaan hoidosta. Vastaanotolla pohditaan nykyään usein, millaiseen lääkitykseen potilaalla on varaa. Eivätkä lääkemenot huoleta pelkästään eläkeläisiä ja työttömiä vaan myös pienipalkkaisia työssäkäyviä.
Iso-D viihdyttää jälleen
Danny on sairastanut kakkostyypin diabetesta jo 25 vuotta, ja kahdeksan vuotta sitten hän sai sydäninfarktin. Silti hän on lähdössä taas tien päälle: kesällä hän esiintyy Finnhits-festivaaleilla ja lokakuussa alkaa tiivis, lähes kolme kuukautta kestävä konserttikiertue. 75-vuotias Iso-D pitää hyvää huolta terveydestään: hän noudattaa Erikan laatimaa terveellistä ruokavaliota ja kirjaa terveystietonsa tarkasti ylös joka päivä.
Lapin peräkyliltä Teatterikorkeakoulun dekaaniksi
Maarit Ruikka sanoo tuntevansa itsensä erilaiseksi ykköstyypin diabeteksen takia, vaikka diabetes ei ole koskaan estänyt häntä tekemästä haluamiaan asioita. Hän valmistui ensin opettajaksi ja myöhemmin teatteriohjaajaksi ja vuodesta 2014 hän on toiminut Teatterikorkeakoulun dekaanina. Ruikka pitää monia saavutuksiaan sattumana: hän ei ole tietoisesti pyrkinyt mihinkään, asiat ovat vain tulla tupsahtaneet eteen.
Ykköstyypin diabeetikko työelämässä
Yli 70 prosenttia ykköstyypin diabeetikoista on tuntenut stressiä diabeteksen ja työn yhteensovittamisen vuoksi. Stressiin liittyy myös huoli omasta työkyvystä, erityisesti fyysisessä työssä. Terveystieteiden tohtori Pirjo Hakkarainen tutki väitöskirjassaan ykköstyypin diabeetikoita työelämässä.
Testamentista hoitotahtoon - ilmaise tahtosi, kun vielä voit
Kaikkien kannattaa laittaa vakavaan sairauteen tai kuolemaan liittyvät asiat kuntoon viimeistään viisikymppisenä. Vaikeassa tilanteessa läheisille on helpompaa, kun he tietävät tahtosi ja voivat toimia haluamallasi tavalla.
Rauhoita vallaton vatsa
Toistuvia vatsa- ja suolistovaivoja voi helpottaa sopivilla ruokavalinnoilla. Kolme neljästä herkkävatsaisesta saa yleensä ruokatottumusten räätälöinnistä apua. Stressin hallinta ja säännöllinen liikuntakin lievittävät oireita.
Markku Saraheimon neuvot aktiiviliikkujille
Insuliinihoitoinen diabeetikko voi urheilla tavoitteellisesti siinä missä muutkin. Osaamista diabeteksen hoidon ja aktiiviurheilun yhdistäminen kuitenkin vaatii. Lääkäri Markku Saraheimo on hoitanut useita urheilijoita, joilla on tyypin 1 diabetes. Poimi Diabetes-lehdestä Markun parhaat neuvot.
Pysy pystyssä
Kaatumistapaturmat yleistyvät vanhalla iällä. Kaatumisesta aiheutuvat vammat voivat heikentää merkittävästi toimintakykyä ja elämänlaatua. Kaatumisriskiä voi vähentää säännöllisellä, monipuolisella liikunnalla. Liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Eira Taulaniemi antaa ohjeet helppoihin tasapaino- ja lihasvoimaharjoituksiin.
Hyvät & pahat suolistomikrobit
Suoliston mikrobikanta vaikuttaa monella tavalla terveyteen – myös diabetekseen. Mutta voiko suolistoa huoltaa itse?
Mitä insuliinivalmiste sisältää?
Apteekista saatavassa insuliinivalmisteessa on vain kolme tuhannesosaa insuliinia. Lisäksi se sisältää kymmenkunta erilaista ainesosaa. Mitä ne ovat ja mihin niitä tarvitaan?
Rakentaisinko keinohaiman?
Sulka Haron lapsi on käyttänyt avoimen lähdekoodin keinohaimaa pari vuotta. Nyt Sulka kertoo, miten tällaisen järjestelmän voi rakentaa itse.
Martin Berger, ammattijääkiekkoilija
Martin Berger on pelannut jääkiekkoa 3-vuotiaasta asti isänsä jalanjäljissä ja nyt 21-vuotiaana hän pelaa ammattilaisena SM-liigassa. Kolmen vuoden takainen sairastuminen diabetekseen oli suuri järkytys mutta samalla helpotus: se selitti, miksi pelaaminen oli ollut vaikeaa tuolla kaudella. Verensokerilukemilla on suora yhteys Martinin pelisuorituksiin, joten diabeteksen hoidossa on oltava tarkkana.
Kiva koulu on myös turvallinen
Selman ensimmäinen kouluvuosi on jo pitkällä. Niin koulu kuin diabeteksen hoito koulupäivän ja iltapäiväkerhon aikana ovat sujuneet enemmän kuin mallikkaasti. Vanhemmat kiittävät kilvan Laajasalon ruotsinkielisen alakoulun asennetta.