Ajankohtaista arkisto
Diabetes-lehti: Mikko Vento elää varaosien voimin
Diabetes-lehden kannessa esiteltävä Mikko Vento on kokenut sekä munuaisen- että haimansiirron, edes vaikea näkövamma ei silti estä miestä toteuttamasta unelmiaan. Lue tämä ja muita elämänmakuisia tarinoita tänään 31.10. ilmestyvästä lehdestä!
Painetun lehden juttuja voi lukea myös Diabetes-lehden verkkoversiosta, osa jutuista ilmestyy verkossa jo ennen painetun lehden julkaisua. Lukuoikeus verkkolehteen on kaikilla painetun lehden tilanneilla jäsenillä, avoin arkisto on avoin kaikille.
Uusimman lehden aiheita ovat muun muassa:
Kerro diabeteksesta päivystyksessä
Jokaiselta sairaalan päivystykseen yleisoireiden vuoksi tulevalta olisi perusteltua mitata verensokeri, osastonylilääkäri Saara Metso Taysista sanoo. Taysin ensiapu Acuta on viime aikoina kiinnittänyt erityistä huomiota diabetesta sairastaviin potilaisiin.
Lievä hypoglykemia talttuu pienin keinoin
Vakavat hypoglykemiat ovat vähentyneet insuliinien kehittyessä ja pumppujen yleistyessä. Lieviä hypoja ei yleensä voi välttää kokonaan, joten niihin kannattaa opetella reagoimaan viivyttelemättä, mutta maltillisesti. Hypoglykemian oireet ja ensiapu on hyvä opettaa läheisille sekä työ- ja harrastuskavereille.
Ihonmyötäinen diabetestunnus
Tavallinen syy diabetestatuoinnin ottamiseen on, että rannekkeiden ja kaulakorujen käyttö tuntuu hankalalta tai itselle vieraalta. Mutta auttaako tatuointi avun saamisessa, kun vakava hypoglykemia yllättää?
Varaosien voimin
Diabetes on kurittanut 37-vuotiasta lappeenrantalaista Mikko Ventoa tavallista rajummin. Hän sanoo olevansa elävä esimerkki siitä, että koskaan ei pidä antaa periksi. Luovan ja positiivisen miehen elämää vauhdittavat nyt uusi munuainen ja haima.
Hoivan puute lapsena voi näkyä sairauksina aikuisiässä
Terveysjournalismi keskittyy yksilön omiin elämänvalintoihin, teknologisesti mitattavaan kehoon ja lukkoon lyötyyn perimään, mutta unohtaa psyyken. Näin siitä huolimatta, että on jo pitkään tiedetty, että varhaislapsuuden ihmissuhteet ja kehitys ovat keskeinen tekijä aikuisiän terveydessä, Vienna Setälä-Pynnönen sanoo. Hän tutki väitöskirjassaan tiedejournalismin tapoja esittää ihmiset ja heidän välisensä suhteet.
Mikä aiheuttaa diabeetikon matalan D-vitamiinitason?
Näyttää siltä, että diabeetikon elimistö pystyy muuta väestöä huonommin hyödyntämään D-vitamiinia. Miksi näin on? Oulun yliopistossa selvitetään ykkös- ja kakkostyypin diabeetikoiden matalien D-vitamiinitasojen takana olevia mekanismeja.
Rasva lähtee erityisen liukkaasti maksasta
Professori Pertti Mustajoella on hyviä uutisia. Kun ylipainoinen muuttaa ruokavaliotaan ja laihtuu, rasvaa lähtee eniten pahimmasta paikasta, maksasta.
Erityisen tarkkana kolesterolin kanssa
Kun lääkäri toteaa, että valtimosairauden riski on korkea, kolesterolin määrää pitää ryhtyä määrätietoisesti alentamaan, erikoislääkäri Elina Pimiä sanoo.
Veren rasvat kannattaa pistää ruotuun riippumatta siitä, löytyvätkö syyt geeneistä, diabeteksesta vai elintavoista.
Mistä löydän mä ystävän?
Yksinäisyys on yksi aikamme suurimmista ongelmista. Etenkin iäkkäämmät, sairauksien uuvuttamat ihmiset saattavat unohtua yksin neljän seinän sisälle. Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-ryhmistä moni on löytänyt kavereita ja jopa sydänystävän.
Implanttihoito edellyttää huolellista suuhygieniaa
Menetettyjen hampaiden korvaaminen implanteilla on yleistynyt vauhdilla viimeisen 30 vuoden aikana. Iensairauksiin erikoistunut professori Tellervo Tervonen muistuttaa, että implanttihoito vaatii aina tarkkaa harkintaa.
Pakomatkalla diabeteksen hoito vaikeutuu
Kun diabetesta sairastava pakolainen lähtee matkaamaan kohti turvallisempaa elämää, sairauden hoito voi järkkyä. Joskus sairaus puhkeaa vasta Suomessa, kun ruokavalio muuttuu ja liikunta vähenee.
Hypopeikko kävi kylässä
Mikä on turvallinen verensokeritaso lapselle? Tunnistaako lapsi hypon oireet? Miten yömittaamisista pääsee eroon?
Paljonko meitä on?
Suomessa arvioidaan olevan jopa puoli miljoonaa diabetesta sairastavaa, mutta tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Arviot diabeetikoiden määristä perustuvat eri lähteistä saataviin rekisteritietoihin ja väestötutkimuksiin.
Kunto kasvaa kivassa seurassa
Tornion Diabetesyhdistys huolehtii jäsentensä kunnosta yhteisillä kuntosalitreeneillä. Tutussa ryhmässä on helppo ja mukava harrastaa liikuntaa.
Diabetestyön sankari nauttii tekemisen ilosta
Yhdistyksiä tarvitaan yhä tiedon jakamiseen, vertaistukeen ja yhteisten kokoontumisten järjestämiseen, sanoo Kala- ja Pyhäjokilaakson Diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Raija Mäkelä. Hän sai keväällä Diabetesliiton tunnustuspalkinnon 25 vuoden työskentelystä diabetesaktiivina.