Ajankohtaista arkisto
Diabetes-lehti kertoo toteutuneista unelmista - mutta myös elämän harmaista sävyistä
Kuluvan vuoden viimeinen Diabetes-lehti ilmestyy maanantaina 11. joulukuuta. Kiitos kaikille tilaajillemme ja onnellista joulun odotusta!
Ensi vuonnakin Diabetes-lehti ilmestyy entiseen tapaan kuusi kertaa. Muistathan vahvistaa lehden tilauksen samalla, kun maksat vuoden 2018 jäsenmaksusi. Jos liityt ensi vuonna jäseneksemme, saat koko vuoden lehdet maksutta liittymisajankohdastasi lähtien.
Diabetes-lehden verkkolehti osoitteessa diabeteslehti.diabetes.fi on maksuton kaikille jäsenillemme. Osa verkkolehden jutuista sekä verkkolehden laaja keittokirja ovat lisäksi avoimia kaikille lukjoille. Tästä pääset avoimeen arkistoon.
Joulukuun 2017 painetusta lehdestä voit lukea muun muassa:
Terveydenhuollossa varakas on vahvoilla
Suomalaisen terveydenhuollon palvelut eivät jakaudu kansalaisille tasapuolisesti. Tutkimusten mukaan hyvätuloiset käyvät lääkärissä keskimäärin useammin ja saavat parempaa hoitoa kuin muut. Heikoimmassa asemassa olevat jäävät niin työterveyshuollon kuin yksityisten palveluidenkin ulkopuolelle.
Unelmansa toteuttanut Heidi Hintikka: Vahvakin väsyy joskus
Heidi Hintikalle sanottiin nuorena, että hän ei saisi koskaan lapsia. Nyt hän on viiden pojan äiti ja unelmatyössään maaseutuyrittäjänä. Elämään kuuluu silti vaikeitakin päiviä. Voimaa hän ammentaa eläimistä ja maalaamisesta, ja keskustelut psykologin kanssa ovat auttaneet ymmärtämään lapsuuden arpia.
Vain 50 taalan tähden
Yhdysvaltalainen Ted Closson on tehnyt sarjakuvan diabetesta sairastavan ystävänsä Shanen kohtalosta. Shane yritti kerätä joukkorahoituksella 750 dollaria kuukauden insuliiniannoksiinsa, mutta 50 taalaa jäi puuttumaan. Hän kuoli maaliskuussa insuliinin puutteeseen. Closson on kuullut muistakin samankaltaisista kuolemantapauksista.
Kaksostutkimus selvittää rasvakudoksen aineenvaihduntaa
Professori Kirsi Pietiläinen tutkii lihavuutta ja rasvakudoksen aineenvaihduntaa identtisten kaksosparien avulla. Hän on tutkimuksissaan paikantanut lihavuuden mitokondrioihin, joissa voi olla lievempiä tai vaikeampia toimintahäiriöitä. Joillakin ihmisillä lihavuus muuttaa rasvakudoksen toimintaa. Toisilla on jokin suojaava tekijä, jonka vaikutuksesta ylipaino ei johda rasvakudoksen häiriöihin.
Miksi verensokeri laskee liikaa, vaikka minulla ei ole diabetesta?
Sairaanhoitaja Maria Punkkalla on ollut jo kymmenisen vuotta matalan verensokerin oireita päivittäin. Oireiden syyksi on paljastunut insuliinia erittävä kasvain, insulinooma. Tamperelainen Mari Noppa alkoi nukahdella ruokailun jälkeen, ja tutkimuksissa hänellä todettiin reaktiivinen hypoglykemia. Sille on tyypillistä, että hiilihydraattipitoinen ateria nostaa nopeasti verensokeria, joka sitten laskee voimakkaasti alas.
Terveelliset elintavat taltuttavat piilevää matala-asteista tulehdusta
Monen kansantaudin taustalla vaikuttaa elimistön matala-asteinen tulehdus. Tulehdustila syntyy, kun ihminen lihoo, ja vatsaontelon rasva lisääntyy. Silloin kudoksissa alkaa syntyä yhä enemmän tulehduksen välittäjäaineita. Miksi ja miten se lisää sairastuvuutta, sitä ei tiedetä vielä tarkkaan. Selvää kuitenkin on, että elintavoilla on merkitystä matala-asteisen tulehduksen synnyssä.
Päihittääkö parsakaali lautasmallin?
Mediassa kerrotaan usein yksittäisistä ruoka-aineista, jotka tutkimuksen mukaan suojaavat syövältä, ehkäisevät sydäntauteja, auttavat painonhallinnassa, hillitsevät verensokerin nousua… Miten näihin tutkimusuutisiin pitäisi suhtautua, onko niillä merkitystä terveyden kannalta? Ravitsemustutkija ja -terapeutti vastaavat.
Onnellinen jäätikön ylittäjä
Tuulentytöt-retkikunta starttasi huhtikuussa pienestä Kangerlussuaqin kylästä Grönlannin länsirannikolta päämääränään itärannikolla sijaitseva Isotorq. Naisilla oli mukana 90 kiloa tavaraa henkilöä kohti, ja matkaa tehtiin hiihtäen. Vaelluksen haastetta lisäsi Jenni Nurmisen diabetes ja hänen hiukan aikaisemin käyttöön ottamansa uusi insuliini. Silti isomman haasteen tarjosivat vaihtelevat sääolot.
Diabeetikon masennus jää usein tunnistamatta
Kakkostyypin diabetes herkistää masennukselle ja masennus edistää diabeteksen kehittymistä. Nämä sairaudet esiintyvät monesti yhdessä, mutta usein diabeetikon masennus jää myös tunnistamatta, sillä näiden kahden sairauden fyysiset oireet ovat samantapaisia: väsymystä, unettomuutta ja kipuja.
Silmänpohjamuutosten seulonta vaihtelee kunnittain
Diabeetikoiden silmänpohjien muutosten seulontakuvauksia tehdään eri puolilla Suomea vaihtelevin käytännöin. Tärkeää on, että tiedonkulku kuvauksia tekevän yksikön, silmälääkärin ja diabeetikkoa hoitavan yksikön välillä toimii saumattomasti.
Diabeteksen aiheuttama näkövammautuminen väheni Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 86 prosenttia vuosina 2007–11, ja tähän on vaikuttanut osaltaan kiertävä silmätutkimusyksikkö Silmo, jonka ansiosta diabeetikoiden verkkokalvosairauden seulonta ja hoito saatiin kattaviksi.
Ykköstypin diabeetikko tarvitsee insuliinia elämänsä loppuun asti
Saako elämän loppusuoralla vielä insuliinia? Tätä kysymystä ovat monet pohtineet sen jälkeen, kun Etelä-Suomen Sanomat uutisoi heinäkuussa insuliinihoidon mahdollisesta epäämisestä saattohoidossa olevilta diabeetikoilta.
- Jos näin on tapahtunut, silloin on toimittu väärin, Helsingin kaupungin kotisairaalan ylilääkäri Paula Pokka toteaa.
Leukemia herätti halun huolehtia diabeteksesta
Diabetes oli ollut 17-vuotiaan Vilma Parkkosen mustalla listalla jo vuosia. Siihen tuli muutos, kun hän sairastui leukemiaan.
- Kun hoitaa itseään hyvin, diabeetikon ei tarvitse luopua juuri mistään. Leukemian vuoksi olen joutunut luopumaan esimerkiksi hiuksistani ja vapaudestani, hän vertaa.
Vilma on suosittu youtubettaja, ja hänen kanavalleen pääset tästä.
13-vuotias Timi Niemelä harrastaa painonnostoa tätinsä, olympiaedustaja Anni Vuohijoen jalanjäljissä. Painonnosto vaatii paljon energiaa, ja etenkin kisapäivinä Timin on syötävä tasaisesti riittävän paljon. Jos verensokeri laskee liian matalaksi, tanko ei nouse.
Ruuaksi kelpaa ihan tavallinen kotiruoka: - Kyllä silläkin lihakset kasvavat, Timi sanoo.