Diabetes-lehti ilmestyi - vastaa lukijakyselyyn

Vahvista vastustuskykyäsi

Jokaisella meistä on kehossamme satoja miljardeja puolustussoluja, joiden tehtävä on estää taudinaiheuttajabakteereja ja -viruksia pääsemästä elimistöömme. Osa vastustuskyvystä on perimän määräämää, osa taas hankitaan elämän varrella kohtaamalla erilaisia taudinaiheuttajia tai ottamalla rokotteita. Voimme vahvistaa vastustuskykyämme myös syömällä terveellisesti, harrastamalla liikuntaa ja nukkumalla riittävästi.

Häiriöitä hermoissa

Hermot eivät pidä liiasta sokerista. Korkea verensokeri voi johtaa niiden toiminnan vaurioihin, neuropatiaan. Tuntohermojen vaurioituminen voi ilmetä tuntopuutoksina tai kipuna, motoristen hermojen vaurioituminen lihasvoiman heikentymisenä. Tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston vauriot puolestaan vaikuttavat elimistön toiminnan säätelyyn: muun muassa vatsan ja suoliston toimintaan, verenpaineeseen, virtsarakon tyhjenemiseen ja erektioon.

Säännöllinen silmien tutkiminen säästää ikäviltä yllätyksiltä

Iän myötä silmäsairaudet yleistyvät. Glaukooma voi vaurioittaa näköhermoa, silmänpohjan ikärappeuma kohdistuu tarkan näön alueelle. Kaihi sumentaa mykiön, heikentää näköä ja muuttaa silmän taittovoimaa. Lasiainen ja verkkokalvo voivat irtautua ja silmän verkkokalvolle voi tulla muutoksia. Silmät kannattaa tutkituttaa ajoissa, jotta muutokset havaitaan ajoissa.

Parodontiitti saatetaan tulevaisuudessa havaita uloshengityksestä

Parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudostulehdus on yleinen sairaus, jolla on ikävät seuraukset: se voi huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa, altistaa lisäsairauksille ja johtaa hampaiden menettämiseen. Hoitamattomana se myös lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, ja se voi olla yksi tekijä tyypin 2 diabetekseen sairastumisen taustalla. Tärkeää olisi havaita suun infektiot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tutkijat Kajsa Roslund ja Markus Metsälä sanovat.

Nyt kuuluu huonosti

Kun huono kuulo liittyy ikääntymiseen, ihminen kuulee äänet yhtä voimakkaina kuin ennen, mutta hän ei tahdo saada sanoista selvää. Kuuloelin alkaa rappeutua ja kuulo heikentyä keskimäärin 50 vuoden iässä. Muutokset tapahtuvat pikkuhiljaa. Kuulokojetta ei kannata häpeillä, sillä muut eivät välttämättä edes huomaa sitä.

Makujen maistaminen on aistien yhteispeliä  

Tiesitkö, että ruuan maistamiseen tarvitaan paitsi makuaistia myös hajuaistia? Maun aistimiseen vaikuttavat myös ruuan ulkonäkö ja suutuntuma. Silläkin on väliä, millaiseen ruokaan olemme tottuneet.

Pysy pystyssä – treenaa lihaksia ja tasapainoa

Hyvä tasapaino on yksi niistä monista asioista, joita emme huomaa tai osaa arvostaa, ennen kuin ne alkavat rapautua. Tasapaino on monen tekijän summa: siihen tarvitaan aistien, lihasten ja hermoston monipuolista yhteistyötä. Lihaksia on hyvä vahvistaa ja tasapainoa harjoittaa keski-iästä lähtien. Helpot tasapainoharjoitukset jutun lopussa auttavat tässä alkuun.

Antaudu hiljaisuuteen

Loppumaton ääniärsykkeiden virta voi olla valtava rasite. Jatkuvalle melulle altistuminen aiheuttaa stressiä ihmisille. Syynä on se, että aivomme toimivat yhä samalla tavalla kuin silloin kun esivanhempamme asuivat vielä luolissa, ja siksi kovat äänet koetaan uhkaavina. Hiljaisuus käsitetään usein äänettömyydeksi, mutta yhtä tärkeää on saada lepoa visuaalisista ärsykkeistä.

Veren rasva-arvot kertovat valtimoiden kunnosta

Veren rasva-arvojen tavoitteet tiukentuivat vuosi sitten. LDL-kolesterolin tiukin raja on nyt 1,4 millimollia litrassa, kun riski saada valtimotauti on erityisen suuri. Diabetesta sairastava tarvitsee usein kolesterolilääkityksen, mutta sen lisäksi ruokavalio täytyy saada kuntoon, liikuntaa pitää lisätä ja huolehtia myös riittävistä yöunista.

Verensokeri hallintaan

Kakkostyypin diabetesta sairastava voi vaikuttaa verensokeriinsa ruoka-, liikunta- ja nukkumistottumuksilla. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen listaa tärkeimpiä päivittäisiä keinoja hallita verensokeritasoa. Korkeaan verensokeriin kannattaa puuttua ajoissa, sillä hoitamattomana se lisää lisäsairauksien riskiä.

Lisäaikaa ylioppilaskirjoituksiin?

Sairaus voi oikeuttaa ylioppilaskirjoituksissa lisäaikaan, jota voi anoa ennakkoon tai joka voidaan myöntää vielä kesken kokeenkin. Useimmiten diabeetikot eivät kuitenkaan lisäaikaa tarvitse.

Kirje tuntemattomalle

Diabetesliitto pyysi pidempään diabetesta sairastaneiden lasten vanhempia ja diabeteskursseille osallistuneita nuoria kirjoittamaan perheille ja nuorille, joiden elämässä diabetes on uusi asia. Yksi tähän kirjeprojektiin osallistunut on diabetesta sairastavan lapsen äiti Milja Markkanen, jonka mukaan ammattiapu on tärkeää, mutta diabeteksen kanssa kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa elävät ymmärtävät parhaiten, mistä siinä on kyse. On tärkeää kuulla, että elämä jatkuu ja sairauden kanssa kyllä pärjää.

Lue myös asiantuntijaylilääkärimme Elina Pimiän pääkirjoitus "Miltä tähdet tuoksuvat" verkkolehden avoimesta arkistosta.

Palaa otsikoihin