Ajankohtaista arkisto
Diabetes-lehti 4/2022 vie lukijansa maailmalle
Syyskuun 2022 Diabetes-lehdessä matkataan maailmalle: Backlundin purjehtijaperheen kanssa Karibialle ja Maija Tusan kanssa polkupyörällä Pariisiin. Molemmilla matkoilla on mukana myös tyypin 1 diabetes. Lehden uusimmassa numerossa on runsaasti luettavaa myös tyypin 2 diabetesta sairastaville, ja muistutetaan, että hyvä hoito parantaa heidän elämänlaatuaan. Näiden teemojen rinnalla on luontevaa miettiä myös sitä, mikä on elämän tarkoitus.
Alta löydät nostoja syyskuun lehden sisällöstä. Jos sinulle ei vielä tule Diabetes-lehteä, tee tilaus tästä. Lehden avoimesta arkistosta voit lukea kaikille avoimia juttua.
Hyvä hoitotasapaino vähentää leikkaushoidon riskejä
Ennen leikkausta verensokeri olisi hyvä saada tavoitelukemiin. Leikkaus, kipu, jännitys ja liikkumattomuus yleensä nostavat verensokeria. Anestesian aikana ja myös heräämössä ja osastolla potilaan verensokeria seurataan säännöllisesti. Insuliinihoidon toteutuksesta sairaaloilla on hieman erilaisia ohjeita. Reijo Perkiömäki joutui keväällä ohitusleikkaukseen eikä kaikki mennyt hänen toiveidensa mukaan.
Kakkostyypin diabeetikko, vaadi hyvää hoitoa
Monet kakkostyypin diabeetikot kertoivat Diabetesliiton kyselyssä, että he eivät ole saaneet minkäänlaista ohjeistusta diabeteksensa hoitoon. Kun tyypin 2 diabetes todetaan, se voi olla sairastuneelle suuri järkytys, eikä hän ehkä heti pysty ottamaan uutta tietoa vastaan. Siksi ohjausta pitäisi järjestää tarpeen mukaan, ja terveydentilaa mittaavat tutkimukset täytyy tehdä säännöllisesti. Hyvä hoito parantaa kakkostyypin diabeetikon elämänlaatua ja pienentää terveydenhuollon menoja, kun vakavat lisäsairaudet voidaan ehkäistä.
Yksi elämä, monta sairautta
Lähes jokainen kakkotyypin diabeetikko on monisairas, eli hänellä on vähintään kaksi pitkäaikaista sairautta tai terveyttä heikentävää tekijää. Monisairaan lääkekuorma voi helposti kasvaa liikaa, siksi lääkityksen kokonaisuutta pitäisi arvioida yksilöllisesti. Kun sairauksien määrä lisääntyy, se voi masentaa ihmistä, mikä heikentää sairauksien kanssa pärjäämistä. Monisairaan kannattaa käyttää aikaa itselle tärkeisiin ja mieluisiin asioihin, silloin sairaudet jäävät ainakin hetkeksi taka-alalle.
Maiju Kekki tutkii synnytysvammoja
Suomessa on turvallista synnyttää ja syntyä, mutta pienessä osassa synnytyksiä vauvalle tulee vamma, kuten solisluun murtuma. Jos äiti sairastaa tyypin1 diabetesta, synnytysvamman todennäköisyys on hieman tavallista suurempi, osoitti suomalaisissa sairaaloissa syntyneitä lapsia koskeva tutkimus. Vaikeat vammat ovat kuitenkin harvinaisia, niitä ei tarvitse odotusaikana pelätä, erikoislääkäri Maiju Kekki sanoo.
Kysy museon Vesalta!
Vesa Järvinen on museonhoitaja kolmannessa polvessa. Hän uskoo perinteiseen museoon, jossa ihminen saa nähdä vanhoja rakennuksia ja esineitä ja aistia tunnelmaa. Sellainen on hänen työpaikkansa Itä-Hämeen museo.
- Koululaisille sanon aina, että museossa ei ole oikeita ja vääriä vastauksia, historia muuttuu sen mukaan, mikä on konteksti, Järvinen kertoo.
Polkupyörällä Pariisiin
Kun Maija Tusa lupautui mukaan pyöräilytempaukseen, jossa poljettiin polkupyörällä Kuopiosta Pariisiin, hänellä ei ollut aiempaa kokemusta tavoitteellisesta kestävyysharjoittelusta. Lisäksi hänellä on tyypin 1 diabetes, joka asetti omat haasteensa urakalle. Verensokerin liikkeitä enemmän huolta aiheuttivat kuitenkin takapuolen hiertymät ja kuumana porottava aurinko. Pyöräilytempauksella kerättiin rahaa syöpää sairastaneiden lasten tutkimiseen ja lasten syöpätutkimukseen.
Näin teet edullista arkiruokaa
Kun ruuan hinta kallistuu, suunnitelmallisuus auttaa ruokakulujen hallinnassa. Ruokamenoille on hyvä laatia viikko- tai kuukausibudjetti. Älä osta valmisruokia, vaan tee ruuat itse. Leivo myös leivät itse, jauhot ovat halpoja peruselintarvikkeita. Kasvikset ovat yleensä edullisempia kuin liha ja kala. Kaalit, sipulit, pavut ja juurekset ovat ympäri vuoden halpoja, ja metsät ovat syksyllä täynnä marjoja ja sieniä. Vältä myös ruokahävikkiä.
Liikkujatyypit liikunnan avuksi
Liikuntatieteiden tohtori Jaana Karin kehittämiin liikkujatyyppeihin kuuluvat muun muassa kilpailija, uurastaja ja elämysliikkuja. Kun tunnistat oman tapasi liikkua, se auttaa tuomaan liikuntaan armollisuutta. Lisäksi, kun tunnet omat vahvuutesi ja heikkoutesi liikkujana, löydät helpommin itsellesi sopivan liikuntalajin. Mieti myös, liikutko mieluiten yhdessä muiden kanssa vai yksin.
Surun kanssa voi elää hyvää elämää
Surututkija Mari Pulkkinen haluaa kyseenalaistaa ajatuksen surusta prosessina, joka täytyy käydä läpi. Olipa syy suruun mikä tahansa, se vaikuttaa loppuelämän ajan elämänkulkuun. Mikään mitä on koettu, ei koskaan katoa meistä. Menetykset ovat erilaisia. Lapsen muuttaminen omilleen voi tuoda tyhjyyden tunteen, mutta samalla se voi olla jonkin uuden alku. Läheisen kuolema taas on peruuttamaton, eikä läheistä voi mikään korvata, mutta suru voi kirkastaa sitä, mikä elämässä on tärkeintä.
Mikä on elämän tarkoitus?
Elämän tarkoitus syntyy niistä asioista, joita me pidämme merkityksellisinä ja jotka tuovat sisältöä elämäämme. Elämän tarkoitus voi olla esimerkiksi mielekäs työ tai läheiset ja muut tärkeät ihmiset tai sellaisten asioiden tekeminen, jotka tekevät onnelliseksi. Elämän tarkoitus voi olla myös se, että elää täysillä ja ottaa irti kaiken jäljellä olevasta ajasta. Mutta miksi niin monet huomaavat elämän arvokkuuden vasta käytyään kuoleman portilla?
Vuositutkimus – jalkojen tärkeä tsekkauspiste
Mitä jalkojen vuositutkimus kertoo? Vastaanotolla tarkistetaan suojatunto, joka varoittaa sinua esimerkiksi silloin, kun kenkä hankaa jalkojesi ihoa. Myös refleksit tutkitaan: jos reaktiota ei synny, hermoimpulssien kulku selkäytimen ja lihasten välillä voi olla heikentynyt. Verenkierron tutkiminen kertoo syvien valtimoiden toiminnasta. Lisäksi tutkitaan nilkan koukistus ja isonvarpaan tyvinivelen sekä muiden nivelien liikkuvuus.
Ihon oma bakteerikanta torjuu taudinaiheuttajia
Iho suojaa elimistöä taudinaiheuttajilta. Ihon pinnalla elelee ihmisen monipuolisin, jopa tuhannen bakteerilajin mikrobiyhteisö. Se on tärkeä ihon hyvinvoinnin kannalta: se muun muassa estää taudinaiheuttajien, kuten eräiden hiivojen, kasvua iholla. Lisäksi ihon omat hyödylliset mikrobit edistävät ihon korjautumista ja uusiutumista tulehduksen jälkeen.
Railakkaan lajin taiturit
Anniina Ruotsalainen ja Nelli Lind osallistuivat keväällä cheerleadingin MM-kisoihin Yhdysvalloissa, ja Suomen joukkue voitti siellä hopeaa. Nopeatempoinen laji on aika vaativa, siinä menestyäkseen tarvitaan vahvaa motivaatiota, halua kehittyä ja hyvää yhteistyökykyä. Molemmilla tytöillä on ykköstyypin diabetes, mutta he eivät ole antaneet sen estää mitään, sen kanssa voi päästä vaikka kuinka pitkälle.
Atlantin tuolle puolen
Backlundin kolmilapsinen perhe päätti lähteä vuoden mittaiselle purjehdusmatkalle Karibialle. Perheen isällä ja vanhimmalla pojalla on tyypin 1 diabetes, eivätkä hoitovälineet ja lääkkeet järjestyneet pitkälle matkalle ongelmitta. Muutenkin matka on vaatinut valtavasti ennakkosuunnittelua: kaikenlaisiin tilanteisiin on täytynyt varautua. Mutta ainakin alkumatka on sujunut hyvin, ja perhe on nauttinut irtiotostaan arjesta. Seuraa perheen matkaa Instagramissa @syaegir ja Facebookissa /syaegir.
Valmiina kohtaamaan
Vertaistuki on kokemusten jakamista vertaisten eli toisten samaa kokeneiden kesken. Vain toinen diabeteksen kanssa elänyt voi ymmärtää, mitä sairaus todella tarkoittaa, miten se vaikuttaa arkeen ja mitä hoito vaatii. Neljä Diabetesliiton vertaistoimijaa kertoo omista kokemuksistaan ja näkemyksistään vertaistoiminnasta. Jos vertaistukea ei olisi, elämä olisi paljon köyhempää. Lue juttu Diabetes-lehden avoimessa arkistossa.