Ajankohtaista arkisto
Diabetes-lehti 4/2019: Hoitosuhteissa on pielessä moni asia
Kun Diabetes-lehti pyysi Facebook-ryhmissä tyypin 1 ja tyypin 2 diabetesta sairastavia kertomaan kokemuksia hoitosuhteesta, kommentointi laajeni koskemaan hoitoa ylipäätään. Vastaukset olivat osin aika karua luettavaa: Moni asia näyttää menevän pieleen.
Hoidon eriarvoisuutta käsittelevässä lehden jutussa pohditaan puolestaan, miten diabeteksen hoidon laatu ja käytännöt voivat olla täysin erilaiset jopa vierekkäisissä kunnissa? Tätä kysyttiin neljältä asiantuntijalta, ja heidän mukaansa syy on ennen kaikkea Suomen pirstoutuneessa terveydenhuollon rakenteessa, joka painottaa kuntien vastuuta.
Diabetes-lehden 4/2019 teema on "minä ja muut", ja lehti jaetaan tilaajilleen tänään. Jäsenemme voivat lukea verkkolehden juttuja maksutta, osa jutuista on kaikille avoimia.
Parisuhde on ihmisen läheisin suhde. Se vaikuttaa hyvinvointiin ja diabeetikolla myös hoitotasapainoon. Vakavan sairauden tulo parisuhteeseen voi yhdistää tai erottaa. Tärkeintä parisuhteessa on me-asenne, halu tehdä yhdessä parhaansa, Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Katariina Pelkonen sanoo.
Umpirakastuneet Arja ja Aimo tukevat toisiaan
Haminalaiset kuusikymppiset Arja ja Aimo Makkonen ovat seilanneet maailman meriä, kasvattaneet kaksi lasta ja liudan koiria, hyväksyneet diabeteksen ja selättäneet syövän – toinen toistaan vuorollaan tukien.
Hynttyyt yhteen – ja kohti arjen seikkailuja
Mitä tapahtuu, kun parisuhteen pakettiin kuuluu rakkauden lisäksi kovaa treeniä, ykköstyypin diabetes ja syömishäiriö? 32-vuotias Mikko ja 26-vuotias Mette ovat löytäneet paitsi toisensa myös rennomman suhteen ruokaan. Yhdessä on hyvä olla: ei tarvitse olla yksin omien ajatusten kanssa, nuoripari toteaa.
Puolison näkökulmasta
Kun kaikki menee hyvin, diabetes ei juuri näy sitä sairastavan puolison elämässä. Huonoina hetkinä kumppanit ovat valmiita ottamaan enemmän vastuuta diabeteksen hoidosta. Vilho Westlund on pitänyt huolta vaimonsa Miriamin diabeteksen hoidosta silloin, kun vaimo ei esimerkiksi sairastumisen takia ole itse sitä jaksanut tehdä. Ulla Valkonen luottaa siihen, että hänen kakkostyypin diabetesta sairastava miehensä osaa hoitaa itseään.
”Me kuullaan vain piippauksia, ei diabetes sen kummempaa ole”
Sari Järvelä suhtautuu rennosti ykköstyypin diabetekseensa, ja sen vuoksi hänen lapsilleenkin diabetes on enemmän elämäntapa kuin huolta aiheuttava sairaus. Äidin diabeteksesta on ollut jopa hyötyä lapsille koulussa terveystiedon tunnilla ja myös siten, että se suojelee heitä kakkostyypin diabetekselta, kun koko perhe syö terveellisesti ja liikkuu paljon.
Kertoako vai ei diabeteksesta?
Toiset kertovat avoimesti ystävilleen ja työkavereilleen sairastavansa diabetesta, jotkut arastelevat kertomista mahdollisten ilkeiden kommenttien vuoksi ja osa ei näe siitä olevan mitään hyötyä. Diabeteshoitaja Anneli Jylhän mielestä insuliinihoitoisten diabeetikoiden pitäisi kertoa ainakin lähimmille ystävilleen ja työkavereilleen diabeteksesta, jotta he osaavat auttaa verensokerin laskiessa yllättäen liian alas.
Liikunta vähentää sisäelinten rasvaa
Turun PET-keskuksen tutkijan Jarna Hannukaisen tutkimusryhmä tutkii liikunnan vaikutusta lihasten, aivojen ja sisäelinten eli sydämen, haiman, maksan ja suoliston aineenvaihduntaan. Tällaista rasvaa kutsutaan ektooppiseksi rasvaksi. Hannukaisen mukaan liikunta vähentää ektooppista rasvaa tehokkaasti, koska elimistö ottaa energiaa sieltä, mistä sen nopeimmin saa.
Turvaa jaloille töissä
Turvakengät suojaavat jalkoja niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Diabeetikoiden kannattaa olla tarkkana näitä suojavälineitä hankkiessaan ja käyttäessään – erityisesti, jos heillä on jaloissaan jo valmiiksi ongelmia. On myös hyvä tietää, että CE-standardoituun suojavälineeseen ei saa tehdä mitä tahansa muutoksia.
Syötkö vitamiinilisiä varmuuden vuoksi?
Monet ravintolisät voivat olla liiallisesti saatuina terveydelle haitallisia. Siksi vitamiineja ja muita ravintolisiä ei pitäisi omatoimisesti käyttää ylisuuria annoksia, asiantuntijat muistuttavat.
Hulluna juoksemiseen
Porin juoksukoulun vetäjä Tuomas Zacheus on intohimoinen lenkkeilijä. Hän on onnellinen, että pystyy edelleen juoksemaan, vaikka toinen pohje ja akillesjänne on harrastuksen vuoksi leikattu. Tyytyväisiä ovat myös juoksukoulun oppilaat, joista jokaiselle Zacheus laati yksilöllisen harjoitusohjelman.
Kirjoittamisen mahti
Lukeminen ja kirjoittaminen auttavat tunnistamaan syvällä sisällä piileskeleviä tunteita ja saamaan niihin tolkkua. Kirjallisuusterapeutti Silja Mäki vinkkaa, miten kannattaa lähteä liikkeelle.
Luonto ja musiikki auttoivat Heidin takaisin elämään
Diabetekseen liittyvä kurinalaisuus oli liikaa teini-iässä sairastuneelle Heidi Kettuselle. Hän ahdistui ja sairastui masennukseen ja syömishäiriöön. Kyyneliä, lenkkitossuja ja bassonkieliä tarpeeksi kulutettuaan hän nousi vihdoin takaisin siivilleen.
Hiilareiden laskeminen rasittaa
Kolmekymppisen Risto Pieskän mielestä ykköstyypin diabeteksessa rasittavinta on hiilihydraattien jatkuva laskeminen. Hoitoväsymyskin vaivaa häntä ajoittain, koska hänen elimistönsä käyttäytyy usein totutusta poikkeavasti. Pieskä on ammatiltaan lähihoitaja, vapaa-ajalla hän tekee biisejä ja joskus esiintyykin konemusiikkia soittavan Bodykomplex-bändinsä kanssa.
Hyvällä meiningillä
Lastentarhanopettaja Outi Kanervan mottona on, että hyvä mieli on diabeteksenkin hoidossa erittäin tärkeä. Vapaa-ajalla hän harrastaa muun muassa kuorolaulua, rumpujen soittoa, korujen tekemistä ja vanhojen lamppujen tuunaamista.
Miten lapsen hoito onnistuu avioeron jälkeen?
Lapsen diabeteksen hoitoon voi avioeron jälkeen tulla kitkaa tai se voi sujua paremmin kuin ennen. Vanhempien olisi hyvä sopia ainakin tästä asiasta, vaikka suhde olisi muuten solmussa, asiantuntijat sanovat. Jenni Mielosen uusi avomies osallistuu Jennin tyttären diabeteksen hoitoon ja Sanna Raunio sopii yhdessä ex-miehensä kanssa kaikista diabeetikkopoikansa asioista.
Tähtäimessä USA ja NBA
Diabetes-lehdessä kerrottiin seitsemän vuotta sitten koripalloa pelaavasta 8-vuotiaasta Miro Littlestä, joka opetteli elämään tyypin 1 diabeteksen kanssa äitinsä tuella. Mitä heille kuuluu nyt?
Diabeteksen hoito unohtui vauva-arjessa
Uupunut Anni Timonen ei jaksanut äitiyslomalla hoitaa ykköstyypin diabetestaan, kun hänen esikoisensa vauva-aika oli niin rankka. Kun hän nyt ajattelee aikaa taaksepäin, hän uskoo että olisi voinut tehdä tuolloin monia asioita toisin. Diabeteshoitaja Niina Shemeikka antaa vinkkejä siihen, miten imetysajasta selviää ilman että äidin verensokerin hoito menee raiteiltaan.
Miksi lasten ja nuorten HbA1c-tavoitetta tiukennetaan?
Lasten ja nuorten HbA1c:n tavoite on nyt alle 53 mmol/mol eli alle seitsemän prosenttia. Jos on juuri päässyt aiempaan tavoitteeseen, joka oli alle 58 mmol/mol, voi tuntua turhauttavalta, että tavoitetta tiukennetaan. Miksi niin on tehty?
Hyvä kiertämään
Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenhoitajien diabeteskoulutus on yksi esimerkki monista palveluista, joita Diabetesliitto on viime vuosina tuottanut diabetesta sairastavien lasten perheille. Helmi Holmgrenin säätiöltä saatu pitkäaikainen tuki on pannut hyvän kiertämään, ja näin on syntynyt muun muassa verkkokurssi vastasairastuneiden lasten perheille, videoita, oppaita ja uudet verkkosivut.
Kiitettävää aktiivisuutta harvaanasutulla alueella
Inari-Utsjoen diabetesyhdistys menestyi parhaiten vuodenvaihteessa järjestetyssä Diabetesliiton jäsenyhdistysten jäsenhankintakilpailussa. Jäsenten aktiivisuus ja suusta suuhun -menetelmä ovat olleet yhdistykselle tähän asti toimivin tapa saada uusia jäseniä.