Diabetes-lehti 4/2016 ilmestyy tänään - selaa sisältöä

Tänään torstaina 8. syyskuuta tilaajilleen jaettava Diabetes-lehti on jälleen koottu koko lukijakuntaansa ajatellen: lehden artikkelit käsittelevät diabetesta useista eri näkökulmista ja elämäntilanteista lähtien. Lehdessä on myös useampi juttu tänä vuonna 40 vuotta täyttävän Diabetestutkimussäätiön tukemasta diabetestutkimuksesta.

Lehdessä on mukana myös Tampereella 23.-24.9.2016 järjestettävien Diabetesmessujen opas ja ohjelma.

Jos sinulle ei vielä tule Diabetes-lehteä, voit tilata sen tästä. Lehden verkkoversio, diabeteslehti.diabetes.fi, on avoin kaikille diabetesyhdistyksiin kuuluville tilaajille, verkon avoimen arkiston jutut ovat avoimia kaikille.

Tässä poimintoja uusimman lehden sisällöstä:

Säästöpolitiikka kurittaa monisairasta

Hallituksen kulukuuri on osunut kaikkein kipeimmin niihin suomalaisiin, joiden tilanne on muutenkin tukala useiden sairauksien vuoksi. Tamperelainen Sari Saarinen sanoo, että hän joutuu jo nyt joka kuukausi laskemaan, mihin lääkkeisiin hänellä on varaa.

Diabetesliiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalo varoittaa, että yhteiskunnan terveysmenot todellisuudessa kasvavat, kun pitkäaikaissairauksien hyvä hoito vaarantuu.

Arkkiatri Risto Pelkosen itse tehty elämä

Arkkiatri Risto Pelkosen mielestä hyvä elämä ei ole vain terveiden yksinoikeus. Meidän on hyväksyttävä, että myös sairaudet kuuluvat ihmiselämään: niidenkin kanssa voi elää onnellisesti.

Hallituksen säästöpolitiikkaa Pelkonen luonnehtii lyhytnäköiseksi: hoidon heikkeneminen maksetaan tulevaisuudessa kalliisti.

Päivällinen Saraheimoilla

Saraheimojen neljästä perheenjäsenestä kolmella on diabetes. Perheen isä, diabeteslääkäri Markku Saraheimo sanoo, että kyllä diabeteksen kanssa toimeen tulee, mutta elämä voi olla aikamoista aallokkoa. Päivällispöydässä Viikissä puhutaan toki paljon muustakin kuin diabeteksesta.

Ihmeaine insuliini

Mihin ihminen tarvitsee insuliinia ja miten se toimii? Kun autoimmuunitulehdus tuhoaa haiman beetasolut, insuliinin eritys loppuu, ja ihminen sairastuu ykköstyypin diabetekseen. Kakkostyypin diabeetikoilla insuliinia erittyy alkuun liikaakin, mutta se ei oikein jaksa hoitaa tehtäväänsä sokerin kuljettajana soluihin.

Joustavaa hoitoa insuliinipumpulla

Ykköstyypin diabeteksen hoidossa pyritään jäljittelemään terveen haiman toimintaa, ja se on helpointa insuliinipumpun avulla. Diabeteshoitaja Tiina Salonen kertoo insuliinipumppuhoidon periaatteista ja antaa pumppuhoitovinkkejä erilaisiin tilanteisiin.

Kakkostyypin diabeteksen monta mahdollista polkua

Tyypin 2 diabeteksen taustatekijöistä on opittu viime vuosina paljon, ja markkinoille on tullut paljon uusia lääkkeitä, joiden avulla on mahdollista räätälöidä entistä yksilöllisempi hoito. Ratkaisevaa kaikissa sairauden vaiheissa kuitenkin on se, miten itse hoitaa itseään.

Sanatyöläinen Taina West: Rakastan sanaa diabetes

Taina West ei vuosikausiin piitannut sairauksistaan. Nyt hän on lopettanut tupakoinnin ja alkoholin käytön ja hoitaa diabetestaan liikunnalla, lääkkeillä sekä entistä terveellisemmällä ruokavaliolla. Niin ja naurulla.

Lääkkeeksi liikuntaa

Liikunta on tehokas lääke, jonka voi myös itse määrätä itselleen. Tämäkin lääke auttaa vain, jos sitä nauttii säännöllisesti.

Liikunnan Käypä hoito -suositus päivitettiin äskettäin. Miten liikuntalääkettä pitäisi suosituksen mukaan annostella, jotta se tehoaisi parhaiten?

Polveen sattuu – pahentaako vai auttaako liikunta?

Kun polveen sattuu, sitä ei tee mieli rasittaa. Kuitenkin oikein annosteltuna ja harjoitettuna liikunta on lääkettä polvikipuihin.

Fysioterapeutti, Diabetesliiton liikuntasuunnittelija Eira Taulaniemi on laatinut harjoitusohjelman, joka parantaa lihasten voimaa, nivelten liikkuvuutta, tasapainoa ja kehon hallintaa.

Äänetön vaeltaja rantakaislikossa

Hämeenkoskelainen Risto Lundström innostui melonnasta kymmenisen vuotta sitten ja on sen jälkeen tehnyt lukuisia lyhyitä ja pitempiä melontaretkiä joilla, järvillä ja merellä. Näillä reissuilla hän rentoutuu ja tyhjentää päätään. Erityisen viehättävää hänestä on lähteä ajelemaan kajakin ja kartan kanssa ilman ennakkosuunnitelmaa ja pysähtyä, kun löytyy mukava paikka.

Elämäntapana itsensä voittaminen

Tamperelainen Maija Loikkanen on harrastanut body fitnessiä kolme vuotta. Laji vaatii kurinalaista lihaskuntoharjoittelua ja tarkoin punnittua ravintoa. Palkinnoksi Maija on saanut paitsi timmin vartalon myös paremmat yöunet ja loistavat verensokeri-, kolesteroli-, maksa- ja munuaisarvot. Hän on aina pitänyt haastavasta treenaamisesta, ja lisäksi häntä kannustaa lajiin kova kilpailuvietti.

Pitkäjänteistä työtä diabeetikoiden näön pelastamiseksi

Silmäkirurgi Sirpa Loukovaara sai keväällä Diabetestutkimussäätiöltä 50 000 euron apurahan vaikea-asteisen proliferatiivisen retinopatian tutkimiseen. Tutkimustyön lisäksi hän hoitaa ja leikkaa diabeetikoita, joilla on vakavia verkkokalvon muutoksia. Moni heistä tulee vastaanotolle kriisitunnelmissa: näön menettämisen pelko on suuri.

Uusi näkökulma jalkojenhoitoon

Diabetesliiton jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen uskoo, että diabeetikot haluavat pitää huolta jalkojensa terveydestä, mutta jalkojenhoitopalveluiden saatavuudessa on ongelmia. Liika tasapäistäminen on johtanut siihen, että toisille aiheutuu turhia käyntejä, toisille palvelut eivät riitä alkuunkaan.

Haavakeskus kokoaa osaamisen yhteen

Vaikeiden haavojen hoito siirtyi Pirkanmaalla uuteen aikakauteen, kun Tampereen yliopistollisen sairaalan Haavakeskus avasi poliklinikan, jossa potilas saa tuekseen monen erikoisalan ammattilaisista koostuvan tiimin.

Potilasvahinko korvataan vakuutustyyliin

Viime vuonna tehtiin lähes 7 800 potilasvahinkoilmoitusta, joista vajaa kolmannes poiki korvauksen. Eniten potilasvahinkoja sattuu leikkauksissa. Millaisia ja millä ehdoin potilasvahinkoja korvataan?

Voiko tämä olla keliakiaa?

Keliakian toteaminen on usein hankalaa, koska se voi aiheuttaa monenlaisia oireita tai olla kokonaan oireeton. Tällä hetkellä elinikäinen gluteeniton ruokavalio on ainoa keliakian hoitomuoto. Vaihtoehtoisia ja täydentäviä keinoja keliakian hoitoon tutkitaan tiedepiireissä vilkkaasti.

Lihapullapalkalla verensokerivahtina

Kolmevuotias Mimmi-koira huolehtii, että Marita Nisulan verensokeri ei laske liian alas. Mimmi seuraa omistajaansa kaikkialle ja nukkuu öisin samassa sängyssä hänen kanssaan. Jos koira ei saa emäntäänsä hereille, hän herättää tämän aviopuolison.

Töissä diabetestutkimuksen parissa

Tamperelainen Sinikka Jäminki haastattelee työkseen vanhempia, joiden lapsilla on kohonnut riski sairastua diabetekseen. Hänen työpaikkansa on Tampereen yliopistollisen sairaalan DIPP-tutkimusyksikössä.

Monesti vanhemmat ensin huolestuvat kuulleessaan lapsen kohonneesta sairastumisriskistä, mutta tarkempi tutustuminen asiaan rauhoittaa mielen.

Sisu – nimensä arvoinen poika

Sisun sairastuminen diabetekseen oli suuri järkytys hänen perheelleen, mutta se on myös vahvistanut perheen keskinäisiä siteitä.

Palaa otsikoihin