Ajankohtaista arkisto
Diabetes-lehti 4/2014 on ilmestynyt - jäsenille myös digilehtenä
Syyskuun Diabetes-lehti on ilmestynyt. Vuoden neljäs numero on luettavissa myös digilehtenä: paperilehden tilanneet diabetesyhdistysten jäsenet voivat lukea sen maksutta, muille jäsenille digilehti maksaa 10 euroa. Yksittäiset numerot ovat lisäksi luettavissa Lehtiluukun kautta.
Lue lehden teemoista alta.
Diabetesliiton liittokokoukset historiaan
Diabetesliitossa puhaltavat muutosten tuulet. Keväällä liiton sääntöihin tehtiin muutos, jonka mukaan vuosittain pidettävä liiton kokous korvaa joka neljäs vuosi kokoontuneen liittokokouksen. Tämä tuo jäsenyhdistykset tiiviimmin mukaan Diabetesliiton toiminnasta päättämiseen. Diabetesliiton puheenjohtajat kertovat, millaisena he näkevät tulevaisuuden Diabetesliiton.
Tavoitteena kasvava kansalaisliike
Diabetesliiton uusi toiminnanjohtaja Janne Juvakka esittäytyy lehden lukijoille. Työsarkaa uudella toiminnanjohtajalla riittää, etenkin kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus etenee. Janne Juvakan mukaan Diabetesliitto haluaa olla mukana kaikissa niissä pöydissä, joissa tehdään diabetesta koskevia päätöksiä. Tavoitteena on tehdä Diabetesliitosta kasvava kansalaisliike.
”Elämä on elämistä varten”
Seitsemän eri-ikäistä miestä ja naista päästävät lukijat kurkistamaan elämäänsä, jossa kaikilla heistä yhtenä elementtinä on diabetes. Sairaus on välillä vaativampi ja välillä helpompi, mutta tärkein asia se ei kuitenkaan ole.
Joonas on 22-vuotias kilpailupyöräilyn ammattilainen, Sonja yrittää löytää aikaa itselleen työ- ja perhe-elämän ristipaineessa ja valokuvaajat Peero ja Sami kirittävät toisiaan työssä ja terveystalkoissa.
Kirsti on elänyt 65 vuotta diabeteksen kanssa ilman lisäsairauksia mutta hypoglykemioita hänellä on ollut sitäkin enemmän, parikymppisenä diabetekseen sairastuneen Eskon odotettiin elävän diagnoosin jälkeen vain 3–4 vuotta mutta nyt hänellä on takanaan jo 85 vuotta aktiivista ja mielenkiintoista elämää.
Kalle-Ville suuttui ensin televisio-ohjelmalle ja sitten itselleen ja teki elämässään täyskäännöksen: nyt kaikki vanhat tutut eivät heti tunnista häntä.
Diabetestutkimuksen suurapuraha kahdelle tutkimusryhmälle
Diabetestutkimussäätiö myönsi tänä vuonna ensimmäistä kertaa kaksi kaksivuotista suurapurahaa: 100 000 ja 50 000 euroa kahdelle vuodelle. Lisäksi jaettiin pienempiä hankeapurahoja.
Säätiön tieteellisen valiokunnan puheenjohtaja, dosentti Heikki Koistinen kertoo, että apurahahakemusten perusteella kognitiotiede ja informaatioteknologia nostavat nyt päätään diabetestutkimuksessa.
Ylilääkäri Timo Sane kannustaa ratkaisukeskeiseen hoitoon
Meilahden endokrinologian klinikan ylilääkäri Timo Sane puhuu sosiaalisen tasavertaisuuden ja yksilön itsemääräämisoikeuden puolesta. Niitä hänen mielestään vahvistaisi diabeteksen hoidon erityisosaamisen vieminen perusterveydenhuoltoon, terveyskeskuksiin.
Työssään hän pyrkii toimivaan vuorovaikutussuhteeseen ja ratkaisukeskeiseen hoitoon.
Kaavoista poikkeava diabetes
Kun nuori, hoikka ihminen sairastuu diabetekseen, joka ei oikein sovi ykköseksi eikä kakkoseksi, hän saattaa sairastaa MODY-diabetesta. MODY-diabetesta on kolmea eri tyyppiä, joiden hoitomuodotkin poikkeavat toisistaan.
Keskittäminen parantaa ykköstyypin diabeteksen hoitoa
Vaikka hoitomenetelmät ja -välineet ovat kehittyneet merkittävästi, tyypin 1 diabeetikoiden keskimääräinen hoitotasapaino on jäänyt 1990-luvun tasolle. Asiaa selvittäneen Diabetesliiton asiantuntijaryhmän mukaan tyypin 1 diabeteksen hoito pitäisi keskittää diabetesosaamiskeskuksiin, alueellisiin diabeteskeskuksiin ja asiantuntijaverkostoihin hoitotulosten parantamiseksi. Myös psyykkistä tukea on ryhmän mielestä parannettava.
Hypoglykemia on harmillinen, mutta useimmiten vaaraton
Jos verensokeri laskee toistuvasti liian matalaksi, kaikki ei ole hoidossa kohdallaan. Liian matalaa verensokeria ei kuitenkaan tarvitse pelätä turhaan, sillä useimmiten hypoglykemia on vaaraton. Vaarallinen se voi olla vain silloin, jos on pistänyt massiivisen suuren liika-annoksen insuliinia tai jos on vahvasti humalassa tai sydämessä on vikaa.
Iloa intiimeihin hetkiin
Kaikilla ihmisillä on vaiheita, jolloin eroottinen elämä ei ole sellaista kuin toivoisi. Huolten tai stressin aiheuttamat ongelmat hoituvat usein kotikonstein. Mutta kun seksuaaliongelmien takana on elimellinen syy, lääkärinapu on tarpeen. Maamme johtava alan asiantuntija, kliininen seksologi Juhana Piha kertoo, miten erilaisia seksuaalihäiriöitä hoidetaan.
Lapsen hyvä päivä tehdään yhdessä
Pienten diabeetikkolasten koulupäivän aikainen hoito herätti elokuussa vilkkaan keskustelun Helsingin Sanomissa julkaistun mielipidekirjoituksen jälkeen. Diabetes-lehti kokosi vanhemmille muutamia muistettavia asioita, kun lapsi on menossa päiväkotiin tai kouluun.
Pienen diabeetikon turvallinen päivä koulussa tai päiväkodissa perustuu hyvään yhteistyöhön kodin kanssa. Olennaista on, että tieto kulkee molempiin suuntiin.
Ulkomaille asumaan
Jyväskyläläinen Eerolan perhe muutti tilapäisesti Englantiin perheen isän työn vuoksi. Suurin huolenaihe ennen muuttoa oli, miten tyypin 1 diabetesta sairastavan 8-vuotiaan pojan hoito sujuisi vieraassa maassa. Perhe valmistautui ulkomailla asumiseen huolella etukäteen, mutta jälkeenpäin osoittautui että monet huolenaiheet olivat olleet turhia.