Diabetes-lehti 2/2014 on ilmestynyt - nyt myös digilehtenä

Tänä vuonna Diabetes-lehden kaikki kuusi numeroa julkaistaan myös digitaalisena näköislehtenä. Digilehti on jäsenpalvelu diabetesyhdistysten jäsenille. Jos olet painetun lehden tilaaja, voit lukea digilehteä maksutta. Ne diabetesyhdistysten jäsenet, joille ei tule lehteä, voivat ostaa lukuoikeuden kaikkiin tämän vuoden lehtiin. Lukuoikeuden hinta on 10 euroa.

Tutustu digilehtiin tästä

Nyt ilmestyneen vuoden toisen Diabetes-lehden teemoja ovat:

Voimia töihin!

Työn ja diabeteksen hoidon yhteensovittaminen ei ole aina helppoa. Jos se tuottaa jatkuvasti ongelmia, asiasta annattaa puhua esimiehelle ja työterveyslääkärille, jotta työtehtäviin tai työaikoihin voidaan tehdä tarvittavia  muutoksia.

Yllättävän moni tyypin 1 diabeetikko salaa sairautensa työpaikalla, vaikka diabeteksesta kertominen lisäisi oman ja joskus myös työtovereiden työturvallisuutta.

Valitse itsellesi sopiva ammatti

Tyypin 1 diabeetikolle ei suositella työtehtäviä, joissa yllättävä hypoglykemia voisi vaarantaa diabeetikon itsensä tai toisen henkilön hengen. Ongelmia voi tulla myös kolmivuorotyössä ja sellaisissa työtehtävissä, joissa fyysinen rasitus vaihtelee arvaamattomasti äärilaidasta toiseen.

- Toisaalta osalle diabeetikoista sairaus on vain pieni lisähaaste, ja diabeetikko voi pärjätä hyvin raskaissakin töissä, diabeteslääkäri Kirsi Ekola huomauttaa.
On kuitenkin joitakin ammatteja, joita tyypin 1 diabeetikko ei voi edes opiskella.

Aikataulut ojennukseen, kiire hallintaan

Miten diabeetikolta sujuvat bussinkuljettajan, sairaanhoitajan ja ohjelmistosuunnittelijan työt? Entä onko laiva sopiva paikka ykköstyypin diabeetikolle?
Neljä ihmistä kertoo omat keinonsa selvitä välillä kiireisestä ja epäsäännöllisestä työstä.

Kuntoutus on osa hyvää hoitoa

Moni mieltää kuntoutuksen mukavaksi viikoksi jossakin kylpylässä tai urheiluopistossa. Vastaava diabeteshoitaja Kati Hannukainen Diabetesliitosta määrittelee kuntoutuksen paljon kokonaisvaltaisemmin: kuntoutukseen kuuluu kaikki, mikä auttaa elämään vakavan sairauden kanssa – omahoidon ohjauksesta ja vertaistuesta kuntoutuskursseihin.

Suomessa on monia kuntoutusta järjestäviä tahoja, mutta silti kuntoutukseen pääsy on epätasa-arvoista ja sattumanvaraista, sanoo Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas.

Merikilpikonnia suojelemassa

Turhat ennakkoluulot kannattaa unohtaa ja uskaltautua oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Silloin itsestä ja maailmasta voi löytyä ihan uusia ulottuvuuksia.
Kakkostyypin diabetesta ja masennusta sairastava Matti lähti tyttärensä houkuttelemana merikilpikonnien suojelutyöhön pienelle saarelle Grenadaan. Mieli oli ensin epäileväinen ja vähän pelokaskin, mutta matkalta palasi kotiin onnellisempi ja vähemmän lääkkeitä tarvitseva mies.

Jyrkänteille ja ralliteille?

Jotkut meistä haluavat testata päänsä ja kehonsa rajoja erilaisissa harrastuksissa, mutta aivan kaikki extremelajit eivät välttämättä sovi tyypin 1 diabeetikolle. Diabeteslääkäri Atte Vadén kehottaa käyttämään tervettä järkeä riskialttiiden harrastusten aloittamisessa. Tärkeää olisi, että verensokerin pystyy mittaamaan ennen suoritusta ja tarvittaessa sen aikanakin ja että tarvittaessa lisähiilihydraattien tankkaaminen onnistuu.

Miten itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet sopivat yhteen?

Jos käyttää reseptilääkkeiden kanssa itsehoitolääkkeitä tai luontaistuotteita, kannattaa valmisteiden yhteensopivuus aina varmistaa. Joskus niiden yhteisvaikutus voi johtaa ikäviin yllätyksiin. Ylilääkäri Annikka Kalliokoski FIMEA:sta suosittelee jokaiselle pitkäaikaissairaalle lääkekorttia, johon kirjataan kaikki käytössä olevat lääkkeet, rohdosvalmisteet ja ravintolisät.

Univaje herättää kehon puolustusjärjestelmän

Univaje ei vaikuta pelkästään aivojen toimintaan vaan myös immuunijärjestelmään ja aineenvaihduntaan, sanoo biokemisti Vilma Aho.

Univajeen takia hälytystilassa oleva elimistön puolustusjärjestelmä ei kuitenkaan välttämättä toimi hyvin kaikissa niissä tehtävissä joissa sitä tarvittaisiin, vaan huonosti nukkuvilla on muita suurempi riski sairastua esimerkiksi tulehduksellisiin sairauksiin, kuten kakkostyypin diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin.

Maailman parhaassa ammatissa

Jos Turun yliopiston lastentautiopin professori Olli Simell ei olisi lumoutunut pikkupoikana lastenlääkäritätinsä lelulaatikosta, maailma voisi olla yhtä merkittävää diabetestutkijaa köyhempi. STRIP-, DIPP- ja TEDDY-tutkimusten ”isä” uskoo nyt, että tyypin 1 diabeteksen syntymekanismi selviää seuraavien kymmen vuoden aikana.

Elintärkeä kosketus

Monet suomalaiset käyvät mielellään halaamassa Äiti Ammaa, mutta omien läheisten halaaminen voi tuntua hankalalta. Antropologi, filosofian tohtori Taina Kinnunen on tutkinut, miten meistä suomalaisista on tullut näin kosketuskammoista kansaa.

Munuaisilla on monta tärkeää tehtävää

On hienoa, että ihmisellä on kaksi munuaista: jos toinen menetetään, toinen jää vielä jäljelle. Munuaisilla on näet tärkeä rooli elimistön puhdistajina ja elintoimintojen säätelijöinä.

Munuaisten pahimmat uhat ovat diabetes ja verenpainetauti sekä korkea ikä. Tyypin 2 diabeteksen aiheuttama munuaisten vajaatoiminta on yleisin syy dialyysin eli keinomunuaishoidon aloittamiselle.

Verovähennysoikeus diabeteksen perusteella

Monella diabeetikolla on oikeus saada verotuksessa invalidivähennystä. Lääkäri määrittelee haitta-asteen, jonka tulee olla vähintään 30 prosenttia, jotta invalidivähennyksen voi saada. Vähennyksen määrä riippuu haitta-asteen suuruudesta.

Monikulttuurisuutta diabetesvastaanotolla

Kun lääkärillä ja vastaanotolle tulleella diabeetikolla ei ole yhteistä kieltä, miten silloin sujuu tutkiminen, tutkimustulosten kertominen ja ohjeiden antaminen? Tulkki helpottaa asiaa, mutta aina sellaista ei ole käytettävissä. Silloin tarvitaan luovaa ajattelua ja tavallista enemmän aikaa.

Ihan ulalla matkalla aikuisuuteen

Elinan siirtyminen lasten diabetespoliklinikalta ei tapahtunut ongelmitta. Muutettuaan työn perässä Helsinkiin hän jäi järjestelmällisen diabetesseurannan ulkopuolelle ja hän sanoo olevansa edelleen ihan ulalla siitä, mitä häneltä vaaditaan.

Diabeteslääkäri Suvimarja Aranko kehottaa aikuistuvia tyypin 1 diabeetikkoja varautumaan siihen, että vastuu omasta hoidosta kasvaa: kukaan ei soita heidän peräänsä eikä laboratorioaikoja varata valmiiksi heidän puolestaan, eikä vastaanottava lääkäri ole aina diabeteslääkäri.

Palaa otsikoihin