Ajankohtaista arkisto
Diabetes-lehti 2/2012 on ilmestynyt
Vuoden toinen Diabetes-lehti kolahtaa postiluukuista tänään maanantaina 12. maaliskuuta. Lehden juttutarjonta on jälleen monipuolinen, tässä maistiaisia aiheista, lue jutut kokonaisuudessaan lehdestä.
Sopiva sekoitus aivoille
Aivot tarvitsevat sekä sokeria että insuliinia, mutta kumpaakin vain kohtuudella – ei liikaa eikä liian vähän. Moni diabeetikko pelkää matalaa verensokeria, mutta aikuisen aivoille haitallisempaa on korkea verensokeri. Jos veressä on liikaa sokeria, ajattelu, muistaminen, keskittyminen, tiedonkäsittely ja oppiminen vaikeutuvat. Myös insuliiniresistenssi vaikuttaa aivojen toimintaan.
Happomyrkytys voi kehittyä tunneissa
Kun tyypin 1 diabeetikko jää ilman insuliinia, seurauksena on happomyrkytys, joka voi pahimmillaan johtaa kuolemaan. Insuliinin pistäminen voi unohtua esimerkiksi railakkaasti juhliessa tai siksi, että diabeetikko ei ole oikein hyväksynyt sairauttaan. Jos verensokeri on korkea ja olo huono, eikä lisäinsuliini tunnu auttavan, ketoaineet kannattaa tarkistaa verestä ketoainemittarilla tai virtsasta liuskalla.
Sairauspäivinä tarvitaan ahkeraa verensokerin mittaamista
Diabeetikkolapsetkaan eivät välty tavallisilta lastentaudeilta. Kun vatsatauti tai influenssa iskee, se vaikuttaa myös verensokeriin: tulehdustaudit yleensä nostavat verensokeria, mahataudissa voi olla vaarana matala verensokeri. Insuliinihoitoa ei saa silti lopettaa mahataudissakaan, mutta insuliinin annostelua täytyy muuttaa tilanteen mukaan. Verensokeri on sairauspäivinä mitattava tavallista useammin, ja joskus voi olla tarpeen mitata myös ketoaineet.
Erämaa houkuttelee luontomiestä talvellakin
Hämeenlinnalaista Teemua kiehtoo retkeily ääriolosuhteissa. Viime talvena hän vaelsi kolmen ystävänsä kanssa pari viikkoa Pohjois-Ruotsissa Sarekin kansallispuistossa, jossa sääolosuhteet vaihtelivat vuorokauden aikana kolmestakymmenestä pakkasasteesta yhdeksään lämpöasteeseen, välillä oli auringonpaistetta, toisinaan taas piiskaava lumimyrsky. Diabeetikkona hän joutui varautumaan vaellukselle hieman muita perusteellisemmin.
Vuoden yleislääkäri ymmärtää diabeetikoita
Vuoden 2011 yleislääkäriksi valittiin Loimaan terveyskeskuksen diabetesvastuulääkäri Markku Vähätalo. Vähätalo tuntee erityisen hyvin diabeetikoiden terveyshuolet, sillä hän on itse sairastanut tyypin 1 diabetesta 40 vuotta. Hän muistuttaa, että terveys ei ole sama asia kuin sairauden puuttuminen – se on myönteinen suhde elämään ja muihin ihmisiin.
Rennompi suhde ruokaan muhii jo
Vuoden vaihteessa Suomen ensimmäiseksi ruokaprofessoriksi nimetty Johanna Mäkelä ennustaa, että ruokakeskustelujen ääri-ilmiöt ja kuppikunnat ovat jäämässä taakse, ja tilalle tulee rennompi suhde ruokaan. Ihmiset miettivät jo nyt toisenlaisia kysymyksiä, kuten mistä ruokani tulee ja mitä se merkitsee omalle hyvinvoinnilleni, ympäristölle ja maailmalle. Eviran tutkimusprofessori Anja Hallikainen tähdentää, että kaikki mikä tulee luonnosta ei ole luomua.
Itämeren ruokakolmiosta lautaselle
Ruokavinkit-palstan resepteissä on tällä kertaa käytetty niitä aineksia, joita Itämeren ruokakolmiossa suositellaan – eli, mitä suomalaisilla pelloilla, puutarhoissa, kasvimailla, vesistöissä ja metsissä kasvaa. Tarkkasilmäisimmät ehkä huomasivat jo, että yhteen reseptiin on putkahtanut virhe: syksyiseen juurespataan ei tarvita ihan 360 kiloa kaalia, 360 grammaakin riittää!
Jos sinulle ei vielä tule Diabetes-lehteä, voit tilata sen liittymällä diabetesyhdistyksen ja sitä kautta Diabetesliiton jäseneksi. Jäsenet saavat liittymisvuonnaan Diabetes-lehden ilmaiseksi. Lehden normaali tilaushinta jäsenille on 12 e/vuosi, ei-jäsenet voivat tilata lehden hintaan 37 e/vuosi.
Aiemmin ilmestyneiden Diabetes-lehtien juttuja on koottu juttuarkistoon. Ruotsinkielisen svensk bilagan jutut löytyvät omasta juttuarkistostaan.