Ajankohtaista arkisto
Diabetes-lehdessä on jälleen monta henkilöjuttua - numero 5/2022 on ilmestynyt
Lokakuun Diabetes-lehti on ilmestynyt. Lehden kansikuvassa on tyypin 1 diabetesta sairastava Jenni Pynnönen, jolla on myös kaksi muuta vakavaa, pitkäaikaista sairautta. Tulevaisuuteen optimistisesti suhtautuva Jenni kertoo haastattelussaan, kuinka hän pärjää sairauksien kanssa, ja mitä hän elämältä odottaa. Tälläkin kertaa lehdessä on myös muita henkilöjuttuja, maistiaisia tänään tilaajilleen jaettavan lehden sisällöstä on tässä:
Kuka saa hoitoa Suomessa?
Saatko juuri sellaista hoitoa kuin tarvitset – oikeaan aikaan, asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta? Meillä on koronapandemian aiheuttaman hoitovelan vuoksi myös osaavan hoitohenkilökunnan puutteesta johtuvaa hoitovelkaa. Diabetesta sairastava ei välttämättä tiedä, onko hänellä hoitosuunnitelma ja milloin hän pääsee seuraavan kerran vastaanotolle.
Voiko kakkostyypin diabeteksesta päästä eroon laihduttamalla?
Aiemmin ajateltiin, että elintapojen korjaaminen tepsii vain diabeteksen esivaiheessa. Nykyään tiedetään, että myös sairauden alkuvuosina voi elintaparemontilla saavuttaa normaalin sokeriaineenvaihdunnan. Yleensä tähän tarvitaan 10–15 kilon painonpudotusta. Mitä pitempään sairaus on kestänyt, sitä vähemmän haimassa on heräteltäviä beetasoluja.
Älypumpun avulla tasapainoon
Monilla lapsilla ja nuorilla on jo älypumppu, mutta myös aikuiset hyötyisivät pumppuhoidosta. Se sopii elämän vaihteleviin tilanteisiin paremmin kuin pistoshoito. Tuore lasten pumppuhoitoa koskeva tutkimus osoittaa, että älypumppu paitsi parantaa hoitotuloksia myös keventää lapsen vanhempien kokemaa stressiä.
- Tarvitsemme laitteita, joilla saadaan kalliita ja diabetesta sairastaville raskaita lisäsairauksia vältettyä, lastenendokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala sanoo.
Perimä kertoo tyypin 1 diabeetikon sepelvaltimotautiriskistä
Tyypin 1 diabeetikoilla on jopa 20 kertaa isompi riski sairastua sepelvaltimotautiin muuhun väestöön verrattuna. Selvittääkseen perimän vaikutusta sepelvaltimotaudin kehittymiseen, tutkijat riskipisteyttivät noin 3 300 tyypin 1 diabeetikkoa ja havaitsivat, että geneettinen riskipisteytys auttoi ennustamaan tulevia sepelvaltimotautitapauksia. Hyvä sitoutuminen lääkehoitoon pienentää tyypin 1 diabeetikon riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.
Joinakin päivinä pystyn unohtamaan kaikki sairauteni
Jenni Pynnönen sairastaa tyypin 1 diabeteksen lisäksi kahta erittäin harvinaista neuroimmunologista sairautta, jotka ovat vieneet hänet ajoittain pyörätuoliin ja sairaalaan. Vaikka sairaudet ovat vaikeasti hallittavia, hän toivoo pääsevänsä vielä takaisin työelämään. Hän ei mieti, miten sairaudet rajoittavat elämää ja mitä hän ei voi tehdä, vaan sitä, mitä hän voi tehdä niistä huolimatta.
Sana elää iskelmillä ja runoilla
Sana Mustonen on kirjoittanut laulujen sanoja monille tunnetuille artisteille. Hän on tehnyt myös seitsemän runokirjaa ja kahdeksas on kustantajalla. Sanoituksillaan hän haluaa havahduttaa ihmisiä huomaamaan elämän kauneuden. Itseään hän kuvaa ylioptimistiksi, jolla on hullu elämänhalu ja kauhea kuolemanpelko.
Säännöllinen syöminen auttaa ahmijaa
Mitä enemmän syömistään rajoittaa, sitä todennäköisimmin päätyy ahmimaan. Laihdutuskuurit eivät auta ahmijaa. Sen sijaan hän hyötyy säännöllisestä ja riittävästä syömisestä. Ruokailu 3–4 tunnin välein rakentaa hyvän rungon syömisille. Ahmimista leimaa pakonomaisuus ja tunne siitä, että syömistä ei voi keskeyttää. Usein ahmiminen tapahtuu salassa muilta, sillä se aiheuttaa häpeää.
Liikkeelle terveyden tähden
Ylipaino voi tehdä liikkumisesta hankalaa. Siksi tärkeintä on löytää liikkumistapa, joka tuntuu mukavalta. Jokainen askel, vähän hitaampikin, edistää terveyttä, vaikka paino ei aluksi putoaisi. Esimerkiksi vesiliikunta ja pyöräily ovat hyviä lajeja, kun ne eivät rasita niveliä. Jos liikkuessa tulee hengen ahdistusta, tajunnan hämärtymistä tai sydänoireita, asiasta kannattaa jutella lääkärin kanssa ennen kuin jatkaa harjoittelua.
Iloa pimeään ja kylmään syksyyn
Kun ulkona on kylmää ja pimeää, se saa mielenkin mustumaan. Suurin osa suomalaisista alkaa tuntea jonkinlaisia kaamosoireita viimeistään 30 ikävuoden jälkeen. Tämä syksy voi tuntua vaikealta myös synkkien maailmantapahtumien vuoksi. Psykologi kannustaa nukkumaan hyvin, liikkumaan riittävästi ja tapaamaan muita ihmisiä, silloin vaikeuksia jaksaa paremmin. Kaamosmasennukseen voi auttaa myös kirkasvalohoito.
Jalkaterapeutin vastaanotolla
Mitä jalkaterapeutin vastaanotolla tehdään? Miten vastaanotolle pitäisi valmistautua? Tarvitseeko jännittää, jos jalat ovat olleet huonolla hoidolla? Mitä minun pitää tehdä itse ja mikä kuuluu hoitopaikan vastuulle? Vastaamassa jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen Diabetesliitosta.
Ruoka jumiutuu mahalaukkuun
Vatsaoireiden ja verensokeriongelmien taustalta voi löytyä mahalaukun toimintahäiriö, diabeettinen gastropareesi. Se johtuu mahalaukun hermoverkoston vaurioitumisesta. Ruoka jumiutuu mahalaukkuun useiksi tunniksi, mikä voi vaikeuttaa verensokerin hallintaa. Pienet, helposti sulavat ateriat helpottavat oireita. Gastropareesia voidaan hoitaa myös lääkkeillä.
Kuka saa kihdin?
Kihti on tyypin 2 diabeetikoilla harmillisen yleinen vaiva, mutta hyvillä elintavoilla sen saa yleensä aisoihin. Lääkkeilläkin kivuliaita kihtikohtauksia voi pitää loitolla. Kihti kehittyy virtsahaposta. Virtsahappoa eli uraattia syntyy elimistössä puriiniaineenvaihdunnan lopputuotteena. Puriineja on runsaasti esimerkiksi oluessa, äyriäisissä ja sisäelimissä. Kihdille altistavia tekijöitä ovat miessukupuoli, korkea ikä, runsas alkoholin käyttö ja ylipaino.
Maya elää aktiivista arkea hevostallilla ja koulussa
Maya Bernströmillä on pitkät koulupäivät, sillä hän tekee kaksoistutkintoa lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa. Koulupäivän jälkeen hän menee hevostallille, jossa voi vierähtää kolmekin tuntia. Kun aikaa opinnoilta ja ratsastukselta jää, Maya käy musiikkikeikoilla sveitsiläisen poikaystävänsä kanssa. Aktiivisen nuoren diabeteksen hoitoa ovat helpottaneet letkuton insuliinipumppu ja glukoosisensori.
Parisuhteen hyvinvointi heijastuu koko perheeseen
Lapsen sairastuminen vaikuttaa parisuhteeseen monella tavalla. Vanhemmat voivat käydä kriisiä läpi eri tahtiin ja käsitellä lapsen sairastumisen aiheuttamia suuria tunteita eri tavalla. Kun sairaus kuormittaa arkea, pariskunnan yhteinen aika jää helposti vähäiseksi. Samantapaisia asioita joutuu pohtimaan myös pariskunta, joista toinen osapuoli sairastuu vakavaan sairauteen. Tärkeää on, että vanhemmat tai aviopuolisot eivät unohda toisiaan ja rooliaan elämänkumppaneina.
Meidän yhdistyksemme
Tampereen Diabetesyhdistys on toiminut jo 70 vuotta. Kolme yhdistyksen jäsentä kertoo, mitä yhdistys on heille merkinnyt ja mihin suuntaan he haluaisivat sen kehittyvän tulevaisuudessa. Kaikille heistä yhdistys on tarjonnut ajantasaista tietoa diabeteksesta sekä vertaistukea ja uusia ystäviä. Heille on tärkeää myös yhdistyksen edunvalvontatyö, ja sen merkitys korostuu sote-uudistuksessa.
Diabetes-lehden juttutarjontaan voit tutustua sen avoimessa arkistossa.